Yl­lä­tys­kään­ne: Vau­va­sur­ma­ju­tun tuomio muuttui rajusti hovissa

Rovaniemen hovioikeus on muuttanut merkittävästi niin sanotun vauvasurmajutun tuomiota.

Arkistokuva.
Arkistokuva.
Kuva: Kaleva

Rovaniemen hovioikeus on muuttanut merkittävästi niin sanotun vauvasurmajutun tuomiota.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi viime vuoden kesäkuussa oululaisen naisen elinkautiseen vankeusrangaistukseen viidestä murhasta ja viidestä hautarauhan rikkomisesta.

Hovioikeus katsoo tänään antamassa ratkaisussa, että teot eivät olleet käräjäoikeuden arvioimalla tavalla murhia vaan tappoja.

Hovioikeuden mielestä henkirikokset tehtiin erityisen julmalla tavalla, sillä ne kohdistuivat naisen omiin puolustuskyvyttömiin ja hänen huolenpidostaan riippuvaisiin lapsiin. Mutta hovioikeus katsoo toisin kuin käräjäoikeus, että yksikään teko ei sen mielestä ollut tehty vakaasti harkiten saati erityisen raa’alla ja julmalla tavalla. Hovioikeuden mielestä teoista yksikään ei myöskään ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä, mitä murhasta tuomitseminen edellyttäisi.

Tuomioistuin on sitä mieltä, että naisen menettelyssä oli havaittavissa jopa huomattavasti tappoa lievemmin rangaistavan lapsensurma-nimikkeisen rikoksen piirteitä. Nainen ei kuitenkaan hovioikeuden arvion mukaan toiminut synnytyksestä johtuvassa uupumuksessa tai ahdistustilassa, kuten lapsensurmasta tuomitseminen vaatisi. Teot eivät sen mielestä olleet myöskään surmia, sillä niitä ei tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa. Näin ollen hovioikeus tuomitsi hänet viidestä taposta.

Mielenterveyden häiriö vaikutti alentavasti rangaistuksen pituuteen

Hovioikeus hylkäsi kokoaan syytteet hautarauhan rikkomisesta. Sen mielestä naisen tarkoituksena ei ollut käsitellä ruumiita pahennusta herättävällä tavalla kuten syyttäjä väitti, vaan hän kätki ruumiit salatakseen tekemänsä rikokset.

Tuomioistuimen mielestä naiselle tulisi lähtökohtaisesti tuomita viidestä taposta maksimirangaistus eli 15 vuotta vankeutta. Hovioikeus päätyi kuitenkin tuomitsemaan hänet 13 vuodeksi vankeuteen, sillä mielentilatutkimuksen perusteella hänen mielenterveyden häiriönsä vaikutti hänen käyttäytymiseensä ja selitti osaltaan hänen tekojaan vaikka se ei alentanutkaan hänen syyntakeisuuttaan.

Oulun poliisi löysi kesäkuussa 2014 Heinäpäässä sijaitsevasta kellarikomerosta kahden poikavauvan ja kolmen tyttövauvan ruumiit. Oululaisnainen oli synnyttänyt vauvat vuosina 2005–2013.

Häämöttääkö KKO?

Osapuolilla on 9. elokuuta saakka aikaa hakea mahdollista valituslupaa ja valittaa KKO:een. Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Tolvasen mukaan tappoja on muuttunut korkeimmassa oikeudessa murhiksi ja päinvastoin.

”Tuomioistuimet tekevät erilaisia tulkintaratkaisuja. Se kuuluu oikeudenkäynnin luonteeseen.”

Rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen huomauttaa, että KKO antaa ennakkopäätöksiä muiden vastaavien tapausten varalle, jotta niissä annettaisiin jatkossa samanlaisia ratkaisuja.

”Ei voi kuvitellakaan, että tällaisia tapauksia tulee ilmi useita. Tämä on täysin poikkeuksellinen, uniikki.”

Utriaisen mukaan tapaus herättää pohtimaan tarvetta muuttaa lainsäädäntöä esimerkiksi henkirikosten määritelmän osalta. Tappoa pidetään perinteisesti perusmuotoisena henkirikoksena, kun taas murha on törkeä tappo ja surma on lievä tappo.

”Aiemmin katsottiin, että murha on vakain tuumin ja harkiten tehty henkirikos, kun taas tappo on tehty pikaistuksissa. Se jako oli parempi.”

Kihlakunnansyyttäjä Sari Kemppainen aikoo perehtyä hovioikeuden perusteluihin tarkasti, minkä jälkeen hän harkitsee, ryhtyykö hän mahdollisiin jatkotoimiin. Tämän tarkemmin hän ei ratkaisua tässä vaiheessa kommentoi.

Myös tuomittua puolustanut asianajaja Meeri Palosaari aikoo perehtyä hovioikeuden ratkaisuun rauhassa yhdessä päämiehensä kanssa ennen kuin he päättävät, lähdetäänkö valituslupaa hakemaan.

Lue lauantain Kalevasta lisää asiantuntijoiden arvioita tapauksesta!