Nokian ykkösmies Risto Siilasmaa on kirjoittanut Nokiasta ja sen johtamisesta kirjan, joka julkaistaan lokakuussa.
Siilasmaan teksti on sunnuntaisen Hesarin perusteella tymäkkää tavaraa.
Samalla se paljastaa talouselämän huipulla harvinaislaatuisen ristiriidan.
Täyslaidallisen kirjassa saa Jorma Ollila. Kiitokset menevät – Siilasmaalle.
Amerikkalaisilla on John Kennedyn ja ruotsalaisilla Olof Palmen salamurha.
Suomalaisilla on käynyt sikäli onni, että meidän kansallisdraamamme liittyy murhan sijasta yritykseen nimeltä Nokia.
Nokiaan, joka koki kännyköineen mahalaskun, mutta joka sitä ennen nosti Suomen lamasta ja teki tuhansista liki tavallisista suomalaisista miljonäärejä.
Nokiaan, joka yhä on Oulussa iso työllistäjä ja jonka vanavedessä täkäläinen itc-osaaminen nousi kansainväliselle tasolle.
Miksi Nokia menetti ylivoimaisen ykköstilansa?
Siilasmaan haastattelun mukaan Ollila johti raivokohtauksilla ja pelolla, mikä osaltaan tuhosi Nokian loisteliaan kännykkäbisneksen.
Syytös on kova, mutta ei aivan ennenkuulumaton. Ollilaa on arvosteltu aiemminkin. Toki seuraajan kommentit ovat vakavuudessaan aivan eri luokkaa.
Ollila torjui Hesarissa Siilasmaan väitteet antaen ymmärtää, ettei tämä hänen aikanaan ollut kaksinen Nokian hallituksen jäsen.
Johtiko Ollila pelolla ja oliko se syy Nokian kukistumiseen?
Siilasmaa perustelee näkemystään monilla, välillä yllättävänkin pienillä esimerkeillä. Yllättävin on kovaksikeitetyn Stephen Elopin kyyneleet Ollilan tapaamisen jäljiltä.
On silti arvoitus, miksi Siilasmaa luopui nyt helpoimmasta, diplomaattisesta vaikenemisesta, ja päätti runtata asemistaan jo paljolti luopunutta Ollilaa?
Mitä oikeasti on miesten välillä joskus vuosia sitten tapahtunut?
Vai onko kyse sittenkin vain Ollilan epäasiallisuudesta.
Jo sunnuntaina Siilasmaa tosin twiittasi harmitellen, että ”HS halusi rakentaa juttunsa vastoin toiveitani vastakkainasetteluksi”.