Kaksi vuotta ja neljä kuukautta kestänyt Tuettua työllistymistä maahanmuuttajille -hanke päättyy vuodenvaihteessa.
Pidempään työttöminä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille suunnatun hankkeen tavoitteena on ollut lisätä työnhaku- ja työelämävalmiuksia. Pääasiassa asiakassuhteeseen on ohjauduttu TE-keskuksen kautta mutta myös omatoimisesti.
Hankkeen asiakkuudessa on ollut kaikkiaan 215 maahanmuuttajaa 50 eri maasta. Työllistyneitä on 115, joista 25 työllistyi työkokeilun kautta ja muut suoraan avoimille työmarkkinoille. Lisäksi 15 on tai on ollut palkkatukityössä, neljä yrittäjänä ja 58 opiskelemassa.
– Töihin on hakeuduttu esimerkiksi hoiva- ja puhtaanapitoaloille sekä kiinteistöhuoltoon. Yksi on päätynyt yliopistolle tekemään väitöskirjaa apurahalla. Moni myös kouluttautuu ensimmäiseen ammattiin vasta Suomessa, työhönvalmentaja Anna-Mari Mäkelä kertoo.
Vuositasolla toiminnan kulut ovat olleet 170 000 euroa. KPMG:n kustannushyötyanalyysin mukaan työllistymisestä saavutetut arvioidut yhteiskunnalliset säästöt ovat vuositasolla 900 000 euroa.
Alanvaihto ei ongelma
Oulussa kolme vuotta asunut, Marokosta kotoisin oleva Sanaa Abbadi työllistyi hankkeen kautta hoivakotiin. Kotimaassaan kymmenen vuotta pankissa työskennellyt nainen kouluttautui Oulussa lähiavustajaksi.
Abbadin kuukauden mittainen työkokeilu alkoi lokakuussa. Työsuhde alkoi marraskuussa. Alanvaihto Suomessa tuntui hyvältä, mutta opiskellessa suomen kieli tuotti vaikeuksia.
Kielitaito saattaa Esperi Hoivakotien Alma-yksikön päällikkö Anja Korpelan mukaan olla töihin hakeutuessa heikko, mutta hoiva-alalla tärkeintä on työhön sopiminen.
– Kielihän kehittyy ja työn oppii tekemällä. Työhön sopii, kun on oikea asenne: monesti maahanmuuttajataustaiset arvostavat asukkaita. Abbadista sain työkokeilussa hyvän kuvan. Hän osaa tehdä ja tarttua työhön.
Työnantajan näkökulmasta työkokeilu on paikallaan:
– Aika pian näkee, ketä voi ajatellakaan töihin. Tällä hetkellä hoitoalalla on vaikea löytää sijaisia. Suomalaiset eivät taida kaikkiin töihin lähteä. Työvoimapula hellittää maahanmuuttajilla.
Kielivaatimukset löystymässä
Ennen nykyistä työtään Abbadi työskenteli kaksi kuukautta ravintolassa miehensä tuttujen kautta. Hänellä ei ole aiemmin ollut työllistymisvaikeuksia, ja hän halusikin aluksi löytää työpaikan omatoimisesti ilman työhönvalmentajan apua.
– Töitä on helppo löytää, kun hakee eri aloilta. Kun haluaa, töitä löytyy ja kun ei halua, ei löydy. Se on asennekysymys, Abbadi uskoo.
Työhönvalmentaja Mäkelän näkemys on toinen:
– Kaikki hankkeeseen ohjautuneet ovat tarvinneet tukea työllistymiseen liittyvissä asioissa tavalla tai toisella. Hankkeen kokemuksen mukaan maahanmuuttajan ei ole helppo saada töitä ilman tukea. Oulun seudulla kielivaatimukset ovat korkeat, ja esimerkiksi kirjalliset hakemukset jäävät herkästi monella tapaa vajaiksi ilman apua.
Kielivaatimukset ovat alkaneet löytyä:
– Etelä-Suomessa ja Lapissa kielivaatimukset eivät kokemuksemme mukaan ole niin kovat. Reilun kahden vuoden aikana on kuitenkin huomattu muutosta parempaan suuntaan myös täällä Oulun seudulla.
Mäkelän mukaan moni hankkeeseen hakeutunut on ensin yrittänyt itse hakea töitä. Koska toiminta on vapaaehtoista, hakeutuneet ovat olleet motivoituneita.
Hanke toimii maahanmuuttajan ja työnantajan välillä myös ongelmia ratkottaessa.
– Esimerkiksi kuinka saadaan rukoushetkiä järjestettyä. Työntekijät ja työnantajat ovat voineet ottaa aina tarvittaessa yhteyttä työhönvalmentajiin missä tahansa mieltä askarruttavassa asiassa.
Tuettua työllistymistä maahanmuuttajille -hanke on Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman mukainen ja osa Kotona Suomessa -kokonaisuutta. Rahoituksesta vastaavat Hämeen ELY-keskus, Oulun kaupunki ja Nuorten Ystävät ry.