Kela aloittaa syyskuussa niin kutsutun valinnanvapauskokeilun, jonka aikana yli 65-vuotiaat voivat mennä yksityisen yleislääkärin vastaanotolle ja maksaa käynnistä enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun verran. Kuluvana vuonna käynnille kertyy hintaa korkeintaan 28,20 euroa.
Vastaanotto voi tapahtua paikan päällä, videoyhteydellä tai puhelimitse.
Valtakunnallinen kokeilu koskee 1,3 miljoonaa suomalaista eli yli viidesosaa Suomen väestöstä. Sen on määrä jatkua vuoden 2027 loppuun asti.
Kokeilun taustalla on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman kirjaus siitä, että perusterveydenhuollon saatavuutta parannetaan hallituskauden aikana.
Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen perusteli kokeilua kansalaisten luottamuksen palautuksella suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään.
– Olemme siinä tilanteessa, että väestön luottamus hoitoon pääsyn suhteen on heikentynyt. Mielestäni on tärkeää tehdä toimenpiteitä, joilla järjestelmän uskottavuus palautuu, Lehtonen sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Kelan mukaan kokeilussa on mukana satoja yksityisiä terveysalan toimijoita mukaan lukien suuret valtakunnalliset terveysjätit.
– Vaikka mukana on suuria ketjuja, päätöksen kokeiluun osallistumisesta tekee aina yksittäinen lääkäri tai lääkärikeskus, Kelan tiedotteessa kerrotaan.
Toisin sanoen kaikki yrityksen yleislääkärit eivät välttämättä ole mukana kokeilussa. Tiedot mukana olevista toimijoista julkaistaan verkossa viimeistään syyskuun alussa. Tällä hetkellä ilmoittautuneita toimijoita on Kelan mukaan noin 400.
Laboratoriomaksuista puolet pois
Tänä vuonna kokeiluun sisältyy enintään kaksi lääkärikäyntiä ja seuraavina vuosina korkeintaan kolme käyntiä vuodessa.
Käynnin yhteydessä määrätyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista sekä laboratoriotutkimuksen näytteenottomaksusta asiakas maksaa puolet Kelan määrittelemästä enimmäishinnasta.
Esimerkiksi perusverenkuvan enimmäishinta on tällä hetkellä 6 euroa, jonka lisäksi tulee näytteenottomaksu 30 euroa. Asiakkaan maksettavaksi tuleva osuus on siis yhteensä 18 euroa.
Tutkimustulosten kertominen potilaalle kuuluu käyntiin, eikä sitä lasketa ylimääräiseksi käynniksi. Kokeilu ei kata erikoislääkärikäyntejä, eikä lääkärikäyntiä voi käyttää esimerkiksi ajokorttia varten tarvittavaan terveystarkastukseen.
Riittääkö kolme käyntiä?
Tänä vuonna kokeiluun sisältyy enintään kaksi lääkärikäyntiä ja seuraavina vuosina korkeintaan kolme käyntiä vuodessa. Asiakas on itse vastuussa käyntimäärien seuraamisesta.
Muun muassa Lääkäriliitto on kritisoinut mallia siitä, että se ei tue hoidon jatkuvuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Essi Rentolan mukaan kolmeen lääkärikäyntiin päädyttiin tilastotiedon pohjalta.
– Arvioitiin ikäryhmä eli miten he keskimäärin käyttävät lääkäripalveluita. On arvioitu, että kolme käyntiä riittäisi, Rentola sanoi.
Kelan Lehtonen myöntää, että kolmen käynnin rajaus voi tuottaa ongelmia hoidon jatkuvuuden kannalta.
– Tokihan tässä kokeilussa on omia ongelma-alueitaan. Tämä on nyt kokeilu ja hyvä alku ja kehittyy siitä sitten kokemusten perusteella.
Toimijat painottuvat Etelä-Suomeen
Kelan mukaan kokeilussa on tällä hetkellä mukana noin 400 yksityistä terveysalan toimijaa mukaan lukien suuret valtakunnalliset terveysjätit. Tiedot toimijoista julkaistaan verkossa viimeistään syyskuun alussa.
Lehtonen sanoo, että alueelliset saatavuuserot näkyvät kokeilun osallistujissa.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikilta hyvinvointialueilla olisi kokeiluun tulevia palvelutuottajia mukana. Tietysti Etelä-Suomessa on isoimmat keskittymät tuottajista.
Kokeilun on arvioitu lisäävän Kela-korvausmenoja tänä vuonna vajaat 30 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on noin 15 miljoonaa euroa. Seuraavina vuosina korvausmenojen on arvioitu kasvavan vuosittain noin 87 miljoonan euron verran, josta valtion rahoitusosuus olisi noin 45 miljoonaa euroa vuodessa.
Juttua päivitetty kauttaaltaan.
