– Ihan ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen virtsankarkailu on normaalia. Jos aivan ensimmäisten viikkojen jälkeen tuntuu vielä, ettei uskalla kunnolla liikkua, kannattaa hakeutua hoitoon. Normaali asetelma on, että ihminen pystyy luottamaan omaan pidätyskykyynsä arjessa, Merioulun neuvolan kätilö Pipsa Savolainen kertoo.
Kätilön mukaan virtsankarkailu on todella tyypillinen vaiva kaikenikäisille naisille. Vaikka ongelma on tavallinen, sitä ei pidä erehtyä luulemaan normaaliksi olotilaksi.
– On yleinen harhaluulo, että virtsankarkailu on normaalia. Se ei ole normaalia, vaikka onkin yleistä. Se on poikkeama, johon on saatavilla apua. Kenenkään ei pitäisi rajoittaa omaa arkea virtsankarkailun takia. Se samanlainen terveysongelma kuin joku toinenkin. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tottuneet toimimaan näidenkin asioiden kanssa.
Paino ja synnytykset riskitekijöitä
Savolaisen mukaan vastaanotolla naiset kertovat ongelmista kysyttäessä mutta eivät välttämättä ota virtsankarkailua puheeksi oma-aloitteisesti. Siksi tärkeää olisi, että terveydenhuollon puolella asiasta puhuttaisiin vielä useammin.
– Paljon jää huomaamatta, jos ei kysytä. Jälkitarkastuksessa lääkäri saattaa sanoa, että kyllä se siitä. Siinä vaiheessa ei pitäisi seurata vaan hoitaa.
Virtsankarkailu saattaa vaivata lapsetontakin, mutta tyypillisintä se on uudelleensynnyttäneillä. Useampi synnytys altistaa pidätysongelmille.
Esimerkiksi raskausajan diabeteksen vuoksi vauva voi kasvaa suurikokoiseksi. Isokokoinen vauva tai pitkittynyt ponnistusvaihe aiheuttavat venytystä ja kuormitusta lantionpohjan alueelle, mistä voi synnytyksen jälkeen seurata ongelmia.
Myös ylipaino ja pitkittynyt kova yskä ovat riskitekijöitä. Keskivartalon lihasten tuki ja hyvä ryhti auttavat asiaa.
– Raskauden aikana kohdun paino tuo painetta lantionpohjan alueelle. Ongelmia voi tulla, jos lihaksissa on heikkoutta tai ylikireyttä.
Synnytyksen jälkeen kuormittavia lajeja suositellaan vältettävän jälkitarkastukseen saakka eli noin kahdeksan viikkoa. Silloin kannattaa välttää suorien vatsalihasten harjoittamista, juoksemista ja kaikkea tärähtelyä sekä painetta tuottavaa.
Liiallista tai vääränlaista liikkumista ei kuitenkaan kannata pelätä:
– Ehkä aivan yltiöpäinen liikunta heti synnytyksen jälkeen tuo ongelmia, mutta ongelmia voi tulla myös liikunnan puutteesta. Kyllä ajattelen, että nainen osaa liikkua omien tuntemustensa mukaan.
Heikkoutta vai ylikireyttä?
Ensimmäinen askel on tunnistaa ongelma. Jos ongelma on lantionpohjan lihaksissa, siihen auttaa yleensä lihasten vahvistaminen tai rentouttaminen. Yksilöllisen ohjelman suunnittelussa auttavat lantionpohjanlihasten alueelle erikoistuneet fysioterapeutit. Itse voi olla vaikea tunnistaa, onko kyseessä lantionpohjan heikkous vai ylikireys, sillä oireilu voi olla samanlaista.
Sen sijaan gynekologinen laskeuma saattaa vaatia leikkauksen.
– Laskeuma saattaa oireilla kipuna sekä virtsaamis- ja ulostamisongelmina. Seksielämässä voi olla ongelmia tai yhdyntäkipuja. Laskeuma oireilee pullotuksen tai paineen tunteena emättimessä. Jos epäilee laskeumavaivaa, kannattaa hakeutua gynekologille.
Yleisimmin lantionpohjan lihasten heikkous johtuu lihasharjoittelun puutteesta. Lantionpohjan ylikireys taas on tyypillistä urheilijoille.
– Puristusvoimaa voi testata hakemalla tuntumaa sormella. Ylikireyttä on vaikea todeta itse. Siinä jännitys on jäänyt päälle, mutta yhtä tärkeää on osata rentouttaa lihakset.
Joskus nainen hakeutuu lääkärille vasta seniori-iässä, vuosia vaivasta kärsineenä. Lääkärin puheille saattaa silloin oireiden pahentuminen tai tiedon saaminen.
– Nuoret naiset kehtaavat hakea apua ja vaatia hoitoa, keski-iästä vanhemmat eivät niinkään. Siinä on tapahtunut asennemuutos.
Ongelmasta vaikenemiseen vaikuttaa häpeä.
– Ei kehdata hakea apua ajoissa. Liikaa ajatellaan, että virtsankarkailu kuuluu elämään. Apua voi saada vielä vuosien jälkeenkin, Savolainen lohduttaa.
