Yle: Haas­ka­ku­vaus­pal­ve­lut saavat osan kar­huis­ta tot­tu­maan ih­mi­seen liiaksi – pro­fes­so­ri kaipaa ai­hees­ta lisää tut­ki­mus­ta

Ruokintapaikat saavat osan karhuista tottumaan ihmisiin liian hyvin, kertoo Yle. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola peräänkuuluttaa aiheesta lisää tutkimusta.

Karhujen käyttäytyminen on ainakin joiden yksilöiden osalta muuttunut haaskakuvauspalveluiden myötä.
Karhujen käyttäytyminen on ainakin joiden yksilöiden osalta muuttunut haaskakuvauspalveluiden myötä.
Kuva: Pekka Aho

Ruokintapaikat saavat osan karhuista tottumaan ihmisiin liian hyvin, kertoo Yle.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola peräänkuuluttaa aiheesta lisää tutkimusta.

– Jotkut karhuyksilöt ovat kovinkin tuttavallisia. Kun vieraita viedään piilokojuun, ne eivät ole piilossa, vaan näkösällä aika lähellä. Karhut tottuvat siihen tilanteeseen ja jäävät odottamaan ruokaa, Kojola sanoo Ylen haastattelussa. 

Asiaa on selvittänyt myös turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes viime syksynä, kun karhut häiritsivät kuvauspaikkojen lähistöjen asukkaita. Tukes kertoo, että haaskakuvapalveluista voi aiheutua vaaraa lähiympäristöön.

Karhujen käyttäytyminen on joiden yksilöiden osalta muuttunut.

– Karhu on erittäin älykäs eläin ja älykkäät eläimet ovat yksilöllisiä, Kojola muistuttaa, Ilpo Kojola sanoo.

Kun samalle alueelle kertyy paljon karhuja, kohoaa Kojolan mukaan myös riski erilaisten tautien ja loisten leviämiselle.

– Jos asiaa ajattelee kannanhoitajan tai lainsäätäjän näkökulmasta, niin ainakin perusteellinen tutkimus toiminnan vaikutuksista ja yhteyksistä on tarpeen. Päätöksenteon olisi hyvä perustua tutkimuksen arvioon siitä, miten on syytä edetä.

Kojola kertoo, että karhut voivat käyttäytyä ehkä tuttavallisestikin kuvauspakoilla, mutta siitä ei ole tietoa, miten ne liikkuvat muualla.

– Voi olla, että ne tottuvat enemmän ihmiseen, mutta siitä on ennenaikaista sanoa mitään.

Karhuja tavataan koko Suomen alueella, mutta niitä on enemmän itärajan tuntumassa ja kaakosta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla kielekkeellä.

Suomen karhukanta on viisinkertaistunut 1970-luvun lopulta nykyiseen noin 2 000 yksilöön. Populaatio leviää hitaasti.

Lue myös: Karhunkatselukojuja löytyy Suomesta parikymmentä – kesyyntyneet karhut ärsyttävät paikallisissa: "Poronhoitoalueelta joutaisi lopettamaan koko homman, karhukanta on luonnoton"