Ensimmäisen kerran tänä kesänä päätin turvautua julkiseen liikenteeseen viikko sitten. Hyppäsin keskustassa liki täyteen linja-autoon. Istahdin ensimmäiselle vapaalle käytäväpaikalle. Vieruspenkillä oli nuorehko nainen.

Oikein sisällä lämmin läikähti, kun kuului reipas ”mooii”, kun olin vielä itseäni asettelemassa istuimelle. Sitä kun koiran kanssa asuu kahdestaan ja yleensä fillaroi joka paikkaan, niin kaikkinainen puhekontakti toisiin ihmisiin on vähän niukkaa.