Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Yk­sin­yrit­tä­jän jak­sa­mi­nen on myös ve­ro­po­li­tiik­kaa

Suomalaisista yrityksistä yli 70 prosenttia toimii yksinyrittäjinä. He ovat yleensä työnsä ainoita tekijöitä ja heidän jaksamisensa on koko yritystoiminnan kivijalka. Monet yksinyrittäjät toimivat toiminimellä. Nykyinen verojärjestelmä ei tue heidän hyvinvointiaan samalla tavalla kuin esimerkiksi osakeyhtiön muodossa toimivien yrittäjien.

Jos yrittäjä toimii osakeyhtiön kautta, hän voi järjestää itselleen verovapaasti liikunta- ja kulttuurietuja osana tavanomaisia henkilökuntaetuja. Toiminimiyrittäjä taas ei ole lainsäätäjän silmissä oma työnantajansa, joten hän ei voi käyttää yrityksensä varoja omien hyvinvointikulujensa kattamiseen ilman veroseuraamuksia.

Kyse ei ole pelkästään siitä, kuka pääsee esimerkiksi kuntosalille. Kyse on siitä, kenen työkykyä yhteiskunta tukee. Yksinyrittäjän keho ja jaksaminen ovat hänen tärkeimmät työvälineensä, mutta niiden kunnossapito jää käytännössä hänen itsensä vastuulle – verotetulla tulolla.

"Yrittäjän hyvinvointi ei saa olla ylellisyys, joka on tarjolla vain, jos yritysmuoto on oikea."

Suomen Yrittäjät on esittänyt, että elinkeinoverolakiin lisättäisiin uusi pykälä, joka sallisi toiminimiyrittäjälle verovähennyksen omaehtoisesta liikunta- ja kulttuuritoiminnasta, enintään 400 euroa vuodessa. Tätä on ajettu jo useita vuosia.

Toisin kuin usein luullaan, toiminimiyrittäjä voi kyllä järjestää itselleen työterveyshuollon ja vähentää siitä aiheutuneita kustannuksia. Käytännössä vähennettäväksi jää kuitenkin vain se osa, jota Kela ei ole korvannut.

Verotuksen pitäisi kohdella kaikkia yrittäjiä tasapuolisesti. Yrittäjän hyvinvointi ei saa olla ylellisyys, joka on tarjolla vain, jos yritysmuoto on oikea. Jos todella haluamme tukea yrittäjyyttä Suomessa, on aika korjata tämä epäkohta.

Seija Yliniemi

puheenjohtaja

Jorma Ketola, Mikko Kukkohovi, Saana Mattila, Kari Mikkola, Anne Rumpunen, Minna Ylilehto

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, yksinyrittäjäverkoston johtoryhmä