Hallitus vei minulta viimeisenkin juttukaverin, kun meitä +70-vuotiaita kehotettiin pysymään poissa julkisista paikoista. Kenen kanssa minä nyt juttelen, kun lähikaupan kassaa en pääse jututtamaan? Nim. yksinäinen vanhus
Tekstiviestipalstalle lähetetty viesti puhuu monen yksinäisen kokemuksesta: tänä poikkeuksellisena keväänä yksinäisyys korostuu.
Tutkimusten mukaan eniten yksinäisyydestä kärsivät nuoret ja ikäihmiset, yksinäisyystutkijaksi tituleerattu Turun yliopiston professori Niina Junttila kertoo.
– Nyt korona-aikaan molempien ikäryhmien yksinäisyys korostuu entisestään, kun nuoret eivät pääse kouluihin sosiaalisiin tilanteisiin ja ikäihmisiä on kehotettu välttämään kaikkia sosiaalisia kontakteja. Usealle kevät tulee olemaan hyvin vaikea ja yksinäinen.
Junttila on tutkinut yksinäisyyttä yli 20 vuotta.
Aihe on tutkijalle loputtoman mielenkiintoinen.
– Ensin kiinnostuin lasten ja nuorten ja myöhemmin vanhempien yksinäisyydestä. Kokemus on kaikille samanlainen: tunne siitä, että on näkymätön, joukkoon kuulumaton ja merkityksetön.
Monia ulottuvuuksia
Junttilan mukaan yksinäisyyttä kokee noin 20 prosenttia ihmisistä jossain kohtaa elämässä, noin 10 prosentille se on pysyvä olotila. Silloin kokemus alkaa jo vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen.
Yksinäisyydellä on monia ulottuvuuksia. Esimerkiksi naiset kokevat enemmän sosiaalista yksinäisyyttä, eli heillä ei ole toivomaansa määrää sosiaalisia kontakteja.
Miehet puolestaan kokevat enemmän emotionaalista yksinäisyyttä. Silloin kavereita voi olla määrällisesti paljon, muttei yhtään kaveria, johon tuntisi syvempää yhteyttä, luottamista ja ymmärrystä.
– Tulee erottaa yksinolo ja yksinäisyys. Toinen nauttii yksinolosta ja toiselle se on ahdistavaa. Yksinäisyydestä on kyse silloin, kun ahdistaa yksinolo ei ole toivottu olotila.
Useita syitä
Viime vuosina erityisesti nuorten yksinäisyys on lisääntynyt. Niina Junttila nostaa kaksi suurta syytä:
– Esimerkiksi sosiaalisuuden arvostus on kasvanut. Kavereita tulisi olla ihanteen mukaisesti paljon, ja jos ei ole, nuori tuntee epäonnistuneensa ja vetäytyy syvemmälle omiin oloihinsa.
– Toinen syy on digilaitteet. Vaikka sosiaalinen media on mahdollisuus ylläpitää ja luoda sosiaalisia suhteita, se todellisuudessa on alkanut heikentää niitä. Somessa ollaan ilkeitä ja sanotaan asioita, joita ei kasvotusten sanottaisi.
Sosiaalinen media ei itsessään aiheuta yksinäisyyttä, vaan sen käyttäjät.
– On siinä paljon hyvääkin. Se on esimerkiksi matalan kynnyksen mahdollisuus luoda uusia suhteita ja helppo väylä hakea kontakteja.
Tämä kevät luo haasteita yksinäisyyden lisääntymiselle, mutta Niina Junttila haluaa korostaa myös sen mahdollisuuksia:
– Nyt perheissä yhdessä vietetty aika lisääntyy ja näin ollen myös toisten huomioiminen nousee keskiöön. Muistattehan siis läheisiänne, erityisesti yksin asuvia.
Niina Junttilan vinkit yksinäisyyden vähentämiseen
1) Yksinäisyys on jokaisen vastuulla. Soita tai laita viestiä läheisellesi.
2) Yksinäisyys ei näy päällepäin. Huomioi ympärilläsi olevat, pieni hymy tai tervehdys voi ilahduttaa pitkäksi aikaa.
3) Uskalla myöntää olevasi yksinäinen. Apua on saatavilla eri tahoilta ja yhdistyksiltä.
Poimintoja auttavista puhelimista
– Suomen Mielenterveysseuran Kriisipuhelin 09 2525 0111.
– Kirkon palveleva puhelin 0400 22 11 80.
– MLL lasten ja nuorten puhelin 116 111.
– Väestöliiton poikien puhelin 0800 94884.
