"Miksi mennä lukioon, kun ammattikoulun kautta pääsee ammattikorkeakouluun ja jopa yliopistoon?" Kommentoi nimimerkki Gaudeamus igitur Helsingin Sanomien keskustelupalstalla internetissä.
Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaajan Ritva Maneliuksen mukaan asia ei ole aivan näin. "Ei ole muodollista estettä hakea yliopistoon, mutta muodollinen kelpoisuus on eri asia kuin se, pärjääkö ja onko valmiuksia", Manelius sanoo.
Manelius arvioi, että ammattikoulutaustalla yliopistoon pääseminen vaatii määrätietoisuutta, suunnitelmallisuutta ja sitoutuneisuutta.
"Se ei ole ihan joka naisen tai miehen saavutettavissa. Lukio on ehkä varmempi tie yliopistoon", hän pohtii.
Myös opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan akateemisiin jatko-opintoihin valmistava väylä on pikemmin lukio kuin ammattikoulu.
"Ammatilliselta puolelta on myös mahdollisuus jatkaa korkeakouluopintoihin, mutta luontevin paikka on varmasti ammattikorkeakoulu", Virkkunen sanoo.
Ovet yliopistoon hakemiselle ovat kuitenkin auki, mutta jatko-opintopaikan saa vielä harva. Pelkkä ammattikoulututkinto on opetusministeriön työryhmän tietojen mukaan paikan saaneista yliopisto-opiskelijoista noin yhdellä prosentilla ja viidellätoista prosentilla ammattikorkeakouluissa.
Tänä kesänä esimerkiksi Helsingin yliopistoon ammattitukinnolla hakeneista vain kolmisen prosenttia sai paikan päävalinnoissa, kun taas kaikista hakijoista paikan sai lähes 19 prosenttia.
Valintamenettely voi haitata sisäänpääsyä. Useilla opintoaloilla saa lähtöpisteitä ylioppilastutkinnosta. Ammattikoulututkinnosta lisäpisteitä ei tipu.
"Jos valitaan vain pääsykokeen ja lähtöpisteiden yhdistelmällä, ovat ammattitutkinnolla hakevat epäedullisessa kilpailuasetelmassa, sillä heiltä puuttuu kymmeniä pisteitä. Pääsykokeissa täytyy pärjätä keskimääräistä paremmin", sanoo yliopiston hakijapalveluiden suunnittelija Saara Louko. Tosin monilla aloilla on myös omia kiintiöitä pelkän pääsykokeen perusteella valittaville.
Jatkossa myös ammattikoulupapereilla hakua aiotaan kehittää siten, että opiskelupaikan voisi saada tarvitsematta mennä valintakokeeseen.
"Tarkoituksena ei ole, että ylioppilastutkinto nousisi tärkeämmäksi kuin ammatillinen tutkinto. Haluamme edistää paperihakua yhtälailla ammatillisen tutkinnon puolella."
Virkkusen mukaan alkusyksystä aiotaan koota valtakunnallisia työryhmiä pohtimaan kriteereitä, joiden avulla suurempi osa opiskelijoista voitaisiin valita papereiden perusteella ilman valintakoetta jatko-opintoihin.
Itsekin yliopistoon ilman ylioppilastodistusta päässyt ministeri kuvailee omaa tietään kiviseksi.
"Olen joutunut paljon täydentämään opintojani, ja se on ollut paljon työläämpi tapa. Olenkin tyytyväinen, että koulutusjärjestelmämme on joustava."
Vain muutamia kymmeniä yliopistossa
Helsingin yliopistoon päävalinnassa opiskelupaikan sai tänä kesänä 24 pelkällä ammattikoulututkinnolla hakenutta opiskelijaa. Hakijoita oli 716, eli noin 3 prosenttia heistä sai paikan.
Tampereen yliopistossa tänä kesänä hyväksytyistä opiskelijoista noin 4 prosentilla on ammattikoulutausta. Aalto yliopiston teknillisestä korkeakoulusta arvioidaan, että heille sisään pääsee vuosittain kymmenkunta opiskelijaa ammattikoulututkinnolla.