Pohjoisessa ylinopeuksia tallentuu pian yhtä usein valvontakameroihin kuin poliisiautojen tutkiin. Näin on siitä huolimatta, että tällä hetkellä vain seitsemässä Oulun ja Lapin läänin nopeusvalvontatolpassa on kamera. Yhteensä tolppia on 73.
Kesäkuun loppuun mennessä automaattinen nopeusvalvonta tuotti Pohjois-Suomessa ylinopeussakot jo 7 600 autoilijalle. Määrä kaksinkertaistui viime vuodesta.
"Tällä hetkellä toimimme vielä hieman vajaalla teholla. Joku kamera huilaa välillä", ylikonstaapeli Olavi Tunturi Oulun läänin liikenneturvallisuuskeskuksesta sanoo.
Tunturi vastaa pohjoisen liikenneturvallisuuskeskuksesta, mutta yhteensä niitä on Suomessa seitsemän. Keskukset käsittelevät kameroiden ottamia kuvia.
Hän ei kuitenkaan halua julkisesti vertailla, joko automaattivalvonta tuottaa enemmän sakkoja kuin perinteisempi nopeusvalvonta. "Viiden vuoden kuluessa se nähdään, kun saadaan tositeho irti tästä työstä", Tunturi sanoo.
Rovaniemen kokemuksista voidaan päätellä, että näin on käymässä aikaisemminkin. Sen jälkeen kun Keminmaan ja Vikajärven välille asennettiin tolpat, Rovaniemen poliisi kirjasi ylinopeussakkoja lähes kaksinkertaisesti. "Se yllätti, mitä ne tuottavat, kerta kaikkiaan. Se on loputonta", ihmettelee poliisipäällikkö Martti Kallio.
Viimeistään automaattinen nopeusvalvonta narauttaa muuta valvontaa enemmän hurjastelijoita kahden vuoden sisällä, sillä tuona aikana Pohjois-Suomeen tulee neljä valvottua tieosuutta lisää nykyisten neljän lisäksi.
Poliisi sanoo tähtäävänsä avoimuuteen nopeusvalvonnassa. "Ainoa asia, mikä on salatiedettä, on raja, josta rankaistaan", Tunturi vakuuttaa.
Yleisen käsityksen mukaan poliisi ei sakota, jos ylinopeutta on alle kymmenen prosenttia kokonaisvauhdista. Toisin sanoen rajoituksen ollessa 80 kilometriä tunnissa autoilija saisi ajaa kameraan 88 kilometriä tunnissa ilman pelkoa sakoista. "Tarkoitus on, että ajetaan nopeusrajoituksen mukaan", Tunturi kuittaa kysymyksen.
Suuri osa autoilijoista kokeilee sakkorajaa ja ajaa hieman ylinopeutta. Poliisin seurannan mukaan Oulussa 50-60 prosenttia autoilijoista kaasuttaa hieman liian raskaalla jalalla ja Kajaanissa 30 prosenttia. "Pohjoisen pääkaupungissa ihmisillä on kiire."
Automaattinen nopeusvalvonta ei suju tällä hetkellä aivan täydellä teholla, sillä poliisin liikenneturvallisuuskeskukset kärsivät työvoimapulasta. "Nyt me olemme vielä vaikeuksissa valvonnan kanssa", Olavi Tunturi myöntää avoimesti.
Vuoden alusta alkaen Pohjois-Suomessa on ollut käytössä kolme kameraa. Helmikuussa käyttöön saatiin neljäs kamera, ja maaliskuussa Lapin läänin asennettiin kolme kameraa. "Tarkoitus on tietenkin mahdollisimman usein vaihdella kameran paikkaa", Olli Tunturi kertoo.
Lisäksi automaattisesta valvonnasta vastaavalla yksiköllä on kaksi kameralla varustettu autoa, toinen Oulun läänissä ja toinen Lapissa. Enempää kuvia yksikkö ei tällä hetkellä ehtisi käsitellä.
Asiansa automaattinen valvonta ajaa jo nyt, ainakin jos poliisia on uskominen. "Tällä valvonnalla pureudutaan isoon massaan", Olli Tunturi sanoo. Hän muistuttaa, että pienikin keskimääräinen nopeuden lasku vähentää merkittävästi vakavien onnettomuuksien riskiä.
Kameratolppien ottamia kuvia voidaan myös käyttää muussa rikostutkinnassa. Kuvat ovat yleensä laadukkaita, sillä ne näyttävät, käyttääkö kuljettaja turvavyötä, puhuuko hän kännykkään tai onko auto rekisteröity. Kuva paljastaa usein jopa autonrenkaiden kulutuspinnan.
Joskus autonomistajat väittävät siis poliisille turhaan, että kuskina onkin ollut vaikkapa pienempituloinen vaimo. Kameran kuvissa kuljettaja on aina selvästi tunnistettavissa, muuten sakkolappua ei edes laiteta postiin.