Oulu, Rovaniemi sekä Rukan ja Ylläksen Chalets-huoneistot.
Siinä YIT:tä kiinnostavat asuntorakentamisen kohteet Pohjois-Suomessa tällä hetkellä.
– Asutus keskittyy yhä selvemmin kaupunkeihin ja me haluamme olla kaupunkien kehittäjä, Oulussa vieraillut toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo.
Oulussa YIT:llä onkin isoja työmaita keskellä kaupunkia:
Rautatienkadulla Resiina-korttelin kolmas vaihe valmistuu tänä vuonna. Aloittamatta on enää korttelin viimeisin kerrostalo, Ratamestari.
Parinsadan metrin päässä kolmivaiheisen Asemantornin ensimmäinen osa valmistuu sekin jouluksi ja loput kaksi lähivuosina.
Asuntoja valmistuu toki muuallekin Ouluun, esimerkiksi Toppilansalmeen on tulossa vielä kuusi kerrostaloa.
– Olemme tyytyväisiä tähän? Emme. Tavoittelemme edelleen tontteja hyviltä alueilta, aluejohtaja Marko Palonen sanoo.
Myös Rovaniemellä YIT keskittyy nimenomaan aluerakentamiseen.
Lemminkäinen
pöytälaatikossa
YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät alkuvuodesta.
Kahdesta vaihtoehdosta käyttöön otettiin YIT:n nimi.
– Myös Lemminkäisen nimeen on oikeudet, mutta päätimme jättää sen pöytälaatikkoon, toimitusjohtaja Kauniskangas sanoo.
Kahden yli satavuotiaan rakentajan yhdistymisessä syntyi yli 10 000 työntekijän jätti.
Samalla syntyi taseeltaan vahvempi yhtiö, joka uskoo kilpailukykyynsä paitsi asunto-, myös muussa rakentamisessa: asfaltissa, infrassa, toimitiloissa ja korjauksissa.
Asunto- ja infrakentamisen syklit kulkevat eri tahtiin tasapainottaen kokonaisuutta, mikä oli yksi yhdistymisen tavoite.
YIT:n suurin työmaa on nyt Pasilan puretun aseman paikalle nouseva, yli miljardin euron Tripla. Se kattaa modernin kauppakeskuksen ja paljon muuta.
Puolen miljardin
myyntihinnat
Oulussa YIT:n asuntorakentamista täydentää Kaukovainio, jonne on suunniteltu viisi seitsen-, kaksi kuusi- ja kaksi viisikerroksista taloa.
Ensimmäisessä vaiheessa, jo ensi vuonna, tosin valmistuu uusi liikekeskus.
– Oulussa meillä on rakennusoikeutta 114 000 kerrosalaneliötä, aluejohtaja Palonen sanoo.
Myyntihinnoiksi muutettuna kyse on noin puolesta miljardista eurosta.
Eikä tässä kaikki. YIT rakentaa esimerkiksi Kempeleen Zatelliitin eritasoliittymiä.
– Ja äsken meitä pyydettiin mukaan Terwa Tower -hankkeeseen, Palonen iloitsee.
ISOT KEHUT OULULLE
YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas tuntee Oulun hyvin.
Kauniskangas toimi Oulussa YIT:n aluejohtajana 2001–2005 ja täältä ovat myös hänen isänsä sukujuuret.
– Akuejohtajana opin arvostamaan täkäläistä toimintaa, hän sanoo.
– Rakennuslupahakemuksen käsittelyyn esimerkiksi menee täällä kaksi–neljä viikkoa, kun se etelässä on parhaimmillaankin kaksi–neljä kuukautta.
Myös Oulun asemakaavoitus saa kiitosta.
– Se etenee todella hyvin julkisen puolen rakentamiseen liittyen. Opintomatkalle ei tarvitse muualle lähteä.
Kauniskangas löytää nopeasti kolmannenkin myönteisen asian:
– Kaupunkien visioissa on selviä eroja. Tavatesssani kaupunginjohtaja Päivi Laajalan huomasin, että Oulussa osataan ajatella riittävän isosti.
Kauniskangas uskookin, että "Oulun vetovoima säilyy ja kaupunki pysyy juoksussa mukana".