Kolumni

Yh­teis­työ­tä ra­ken­ta­mas­sa

Viime viikkoina on useissa kirjoituksissa eri kanavissa kaipailtu Ouluun vanhoja konsensuksen aikoja. Luultavasti pontimena ajatuksille on ollut alkukesän kouluverkkopäätös, jossa jälleen kerran päädyttiin täpärällä äänestystuloksella säilyttämään asukkailla heidän päivittäin käyttämiään lähipalveluita, kouluja.

Olemme kuulleet syytöksiä siitä, miten liitoskuntien päättäjät ovat nurkkakuntaisia, kun eivät ymmärrä koko Oulun etua. Syytös on mielenkiintoinen, koska sanotaan, että kaupungin ja sen hallituksen päätöksentekokyky on ”kyläpolitikoinnin” vuoksi halvaantunut.

Kaupunginhallituksen päätehtävä on johtaa Oulun päätöksentekoa, mutta siellä ei ole yhtäkään liitoskuntien alueella asuvaa jäsentä. Joskus epäilenkin, että 2–4 ison puolueen kokoonpanon on aikoinaan ollut helpompi tehdä päätöksiä kuin nykyisen kuuden puolueen porukan, jossa mediassa esille haluavia riittää. Mielestäni isot päätökset, niihin pyörimään jääminen ja poteminen ei kehitä kaupunkia eikä ole päätöksentekijöille tai viranhaltijoille kunniaksi. Meidän pitäisi kyetä kääntämään katseemme eteenpäin, tuleviin haasteisiin ja hakemaan niissä yhteisiä ratkaisuja.

Oululla on hyvä maine muualla Suomessa, yhteistyötä yritysten, maakunnan ja koulutuslaitosten kanssa arvostetaan. Nokian ja ICT-alan rakennemuutoksesta selviämistä ihmetellään. Kehittyäksemme meidän on pidettävä yhteistyöstä ja tiukasta edunvalvonnasta kiinni.

Ehkä meillä oululaisilla olisi hyvä ottaa oppia maakunnasta.

Olen toiminut vajaan vuoden Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtajana. Hallituksen kokouksissa äänestetään äärimmäisen harvoin, eikä äänestyksiäkään tarvitse pelätä, ne kuuluvat demokratiaan. Myös hyvin huolellinen ja luotettava asioiden valmistelu on auttanut yksimielisyyden löytymiseen. Valtakunnan tason hallitus-oppositio asetelma ei ole tunkeutunut maakuntamme päätöksentekoon ja historiallisen suurta Sote-uudistustakin olemme voineet valmistella hyvässä yhteisymmärryksessä.

Ihailen useiden jäsenten kykyä tulla vastaan omista periaatteistaan, etsiä kompromisseja sekä rakentaa yhteistä maakuntaa sovussa. Tällaisia ihmisiä löytyy joka puolueesta ja sellaista kaivattaisiin enemmän myös kaupungin päätöksentekoon.

Oululaisilla olisi hyvä ottaa oppia maakunnasta.