Pilpasuo kesäisenä keskiviikkoiltana: Kymmenkunta polkujuoksijaa on valmistautumassa yhteislenkilleen.
Muutama hyttynen pyörii ympärillä, mutta eivät ne kuulemma juostessa haittaa. Yksi kertoo juosseensa vasta pitemmän matkan, jonka varrella yöpyi laavussa. Toinen näyttää, miten on hankaumien välttämiseksi leikannut lenkkareista kantapään pois.
Juoksijat ovat Northern Trail Runnersin eli Pohjoisen Polkujuoksijat -nimisen seuran väkeä. Taustat ovat kirjavia: kuka on juossut maantiemaratoneja, kuka hiihtää ja kuka pyöräilee. Osa harrastaa ultramatkojakin, niitä maratoneja pidempiä. Suurin osa kilpailee vähintään puolitosissaan.
Nyt puhutaan kuitenkin matalan kynnyksen lajista.
– Joka torstai-ilta kello 18 meillä on kaikille avoin ja maksuton yhteislenkki, johon voi tulla kokeilemaan. Paikka ilmoitetaan seuran facebook-sivulla, puheenjohtaja Saara Päätalo toivottaa tervetulleeksi.
Nautintoa luonnosta
Polkujuoksun ydin kiteytyy kahteen sanaan: luonto ja liikkuminen. Mitkään luonnonolosuhteet eivät estä liikkumista vaan päinvastoin ovat mukava lisä. Sade on maailman paras juoksuilma.
– Luonnossa juokseminen ei ole monotonista. Askel vaihtelee, polku mutkittelee. Reitit ovat erilaisia, on ylämäkiä ja alamäkiä. On juurakkoa ja on kivikkoa, juoksijat kuvaavat lajia.
Stressin purkua ja murheiden unohtamista, elämyksiä ja nautiskelua – jos näitä haetaan, niin miksi sitten kilpaillaan?
Ennemmin kuin kilpailuista, polkujuoksijat haluavatkin puhua tapahtumista. Niissä on kyse itsensä haastamisesta ja voittamisesta.
Yksin ja yhdessä
Varuste, johon polkujuoksuun hurahtaneen kannattaa satsasta, ovat karkeapohjaiset jalkineet. Kokeilla ja aloitella voi tavallisilla lenkkareillakin.
Loukkaantumisia sattuu vähän, lähinnä nilkan nyrjähdyksiä tai muuta pientä. Käärmeet ovat enemmän haitaksi mustikkametsässä kuin polkujuoksussa ja lähinnä punkit pitää lenkin jälkeen muistaa tarkistaa.
– Turvallisempaa tämä on kuin asfaltilla liikenteen seassa juokseminen, joku heittää.
Lähilajistaan maastojuoksusta polkujuoksu eroaa siinä, että jälkimmäisessä hakeudutaan pois pururadoilta ja muilta juoksuun rakennetuilta reiteiltä. Siksi harrastus on helppo ujuttaa arkeen: harjoituspaikkoja löytyy lähes mistä vain. Polkuja pitkin voi juosta työmatkansa tai pakata makuupussin reppuun ja lähteä useamman päivän retkelle.
Kilometrien sijaan tavoitteellinen polkujuoksija laskee harjoitustunteja. Yhteisöllisyys leimaa lajia vahvasti: suurin osa lenkeistä juostaan itsekseen, joten yhteislenkit ovat polkujuoksijan juhlapäiviä. Kun porukassa mennään, vauhti määrittyy hitaimman juoksijan mukaan.
Ja sitten lähdetään!
– Seitsemän kilometrin lenkura, sitä yksi tai kaksi kiekkaa, ryhmä suunnittelee.
Pohjoisen polkujuoksutapahtumia:
29.6. Raahe Trail Run, matkat 5–31 km.
29.–30.6. Salla Midnight Trail Run, 10–45 km.
12.–13.7. NUTS Ylläs Pallas, 37–160 km.
10.8. Tunturimaraton (Pyhätunturi), 10,5–43 km.
16.–17.8. Kaldoaivi Ultra Trail (Utsjoki), 130 km.
18.8. Rokua TrailRun, 10–42 km.