Jussi Ylitalo
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu viimeisen 70 vuoden aikana. Tähän työhön ovat osallistuneet kaikki suomalaiset. Kantava ajatus on ollut se, että kaikilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä omilla vahvuuksillaan. Tästä mahdollisuuksien tasa-arvosta olemme pitäneet huolta muun muassa koulutusjärjestelmämme ja sosiaaliturvan avulla. Suuri osa väestöstä pärjääkin erinomaisesti ja voi hyvin, mutta monella on vaikeuksia pysyä kiivaassa tahdissa mukana.
Sosiaali- ja terveysuudistus on vietävä tällä vaalikaudella päätökseen, jotta seuraava hallitus voi aloittaa sosiaaliturvan uudistamisen.
Keskustavetoinen hallitus on varmistanut kautensa aikana koko Suomen pärjäämisen. Aluekehityksestä on huolehdittu kaupungeissa ja maaseudulla. Hallituksessa on ymmärretty, että jokainen alue on puolustamisen arvoinen ja jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuudet hakeutua kohtuullisien etäisyyksien päästä peruspalveluiden pariin. Suomi on laaja maa ja jokaisella alueella on omat vahvuutensa. Tämän hallituksen aikana on luotu 120 000 työpaikkaa tasaisesti ympäri maata. Työ ja työn tekeminen mahdollistavat ihmisten itsemääräämisoikeuden ja kuulumisen yhteisöön.
Kesällä taloustutkimus selvitti Ylen pyynnöstä kansalaisten ajatuksia koko maan asuttuna pitämisestä. Tutkimus paljasti, että suomalaiset ovat huolissaan koko maan tasapuolisesta kehittämisestä. Suurin osa vastanneista, 79 prosenttia piti tärkeänä, että valtion pitää turvata palvelut niin, että koko Suomi pysyy asuttuna. 12 prosentin mielestä valtion ei tule puuttua aluekehitykseen ja ainoastaan viisi prosenttia oli sitä mieltä, että valtion pitää edistää palveluiden ja ihmisten keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin.
Suomalaiset seisovat hajautetun yhteiskunnan takana.
Politiikka on asioiden hoitoa ja erilaisten näkemysten yhteensovittamista. Viime ajat politiikkaa on varjostanut ikävä sivuääni, väärinymmärtäminen. Väärinymmärtäminen ja asioiden kärjistäminen on laajasti käytössä myös meidän kaikkien kielenkäytössä. Vastakohtia haetaan aktiivisesti. Mitä jos hakisimmekin yhteisymmärrystä ja antaisimme kaikkien rauhassa esittää omat mielipiteensä ilman suurempaa draamaa. Mitä tästä voisi seurata?
Yhteiskunnan tärkein peruspilari on keskinäinen luottamus. Tarvitsemme toistemme ymmärtämisen ja yhteistyökyvyn vahvistamista, näin voitamme myös tulevaisuuden haasteet.