Yhdysvaltojen presidenttiys on ollut jopa tappavaa. Neljä on salamurhattu (Lincoln, Garfield, McKinley, Kennedy) ja seitsemän murhayritystä epäonnistui (Jackson, T. Roosevelt, Truman, Nixon, Ford, Reagan, Obama). 1900-luvulla puolet presidenteistä joutui fyysisen hyökkäyksen kohteeksi.
Pääosa presidenteistä on ollut vanhoja, sairaita miehiä. Neljä on kuollut viranhoidon aikana ruumiillisiin sairauksiin: Harrison pneumoniaan, Taylor, Harding ja FR Roosevelt sydän- ja verisuonisairauksiin. Monet kuolivat suhteellisen nuorena (Coolidge 60-vuotiaana, FR Roosevelt virassa 63-vuotiaana, LB Johnson 64-vuotiaana).
Presidentiksi valittu on kuollut nuorempana kuin hävinnyt kilpailija, ehkä työstressin tai nopeutuneen ikääntymisen takia. Laajat valtaoikeudet lisäävät kuormittavuutta, samoin globaali vastuu. Paljon sairastellut LB Johnson kirjoitti: ”Painajaiseni on olla mies, joka nappia painamalla aloittaa 3. maailmansodan”. Presidenttiyteen voi sisältyä traumaattisia kokemuksia kuten Donald Trumpin salamurhayritys 13.7. 2024.
Joka neljännellä presidentillä on ollut viranhoitoon vaikuttanut psyykkinen sairaus ja puolella elinaikana. Vuoden 1901 jälkeen viran aikana sairastaneita ovat T. Roosevelt (kaksisuuntainen mielialahäiriö), Taft (unihäiriö), Wilson ja Coolidge sekä Hoover (masennustila), Johnson (kaksisuuntainen mielialahäiriö), Kennedy (stimulanttiriippuvuus), Nixon (alkoholin haitallinen käyttö). Sairauksien diagnostiikka ja hoito epäonnistuivat usein.
Donald Trumpin mahdollisista psykiatrisista ongelmista on jopa kirjoitettu kirja: Lee B. (toim.) The dangerous case of Donald Trump. 27 psychiatrists and mental health experts assess a president (2017). Diagnooseja paranoiasta narsistiseen häiriöön asetetaan niukoin perustein. Kirjan johtopäätös on, että Trump on psyykkisiltä ominaisuuksiltaan sopimaton presidentiksi. Kirjaa on pidetty epäeettisenä, eivätkä sen suositukset presidentin terveystarkastuksista ole toteutuneet.
Joe Bidenin terveyttä on pohdittu myös Suomessa (muun muassa Helsingin Sanomat 20. 11. 2022). Hänen kömmähdyksensä ovat herättäneet huomiota. Asiantuntijat varoittavat kognitiivisen heikentymän ja muistisairauden riskeistä. 80-84 -vuotiailla muistisairautta on noin 12 prosentilla. Kyselytutkimuksessa kolmasosa äänestäjistä epäili vuonna 2020 Bidenin kärsivän dementiasta eli laaja-alaisesta aivotoimintojen häiriöstä, mikä ei pitäne paikkaansa ainakaan nyt.
Bidenin yksityiselämässä on ollut paljon vakavia kriisejä. Hänellä on tai on ollut aivoverisuonen pullistumia, keuhkoveritulppa, eteisvärinä sekä refluksitauti. Lääketieteellistä tietoa Bidenin aivoterveydestä tai kognitiivisesta tilasta ei ole julkisesti. Hän on kieltäytynyt neuropsykologisista arvioista katsoessaan, että päivittäinen työ riittää testiksi. Ei riitä.
Puutteellista diagnostiikkaa ja hoitoa on ollut jopa presidenteillä paljon, vaikka paras mahdollinen hoito olisi mahdollista. Etenkään mielenterveys- tai kognitiivisiin ongelmiin liittyvä stigma ei ole kadonnut. Sairauksien ja lääkitysten salailu ja vähättely ovat olleet yleisiä.
Lääketieteelliset asiantuntijat voivat auttaa vakavien sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa, mutta sairauksista johtuvat toimenpiteet kuuluvat lainsäätäjille ja poliittisille toimijoille, osin myös medialle ja äänestäjille. Psykiatrian tarjoama ymmärrys poliittisiin ongelmiin on rajallinen, mutta psykiatrinen asiantuntijuus voi auttaa sairauteen liittyvien poikkeustilanteiden kohtaamisessa.
Demokratioissa myös presidenttien tulisi raportoida säännöllisesti toimintakyvystään ja sairauksistaan. Suomessa Urho Kekkosen ikävän viimeisen kauden jälkeen valtioneuvosto suositti vuonna 1989, että presidentti tiedottaisi säännöllisesti terveydentilastaan. Seuraajat ovatkin näin tehneet, eikä heillä ole tiedossa viranaikaista toimintakykyä rajoittavia terveysongelmia.
Yhdysvalloissa on pyritty perustuslain 25. lisäyksen avulla varautumaan presidentin toimintakyvyttömyyteen. Lisäystä on käytetty harvoin eikä se ole poistanut kaikkia ongelmia. Viimeksi lisäystä sovellettiin Bidenin paksunsuolentähystyksen aikana marraskuussa 2021.
Yhdysvaltojen presidenttiys on epäinhimillisen vaativa tehtävä terveellekin. Primitiivinen ryhmäkulttuuri (jota pohdin Kalevassa 21.6.2024) kuvastuu työssä: maailman mahtavin valtio on ajoin kuin kivikauden taisteleva heimo. Kansa on kahtiajakautunut, poliittinen väkivalta yleistä ja presidentiksi on ehdolla kaksi iäkästä riskihenkilöä. Vaikea ympäristö sekä presidentin alttius toimintarajoituksiin voivat johtaa poliittisen päätöksenteon epätasaisuuteen ja virheisiin.