Lähi-idässä herättiin Yhdysvaltojen iskujen jälkeen uuteen aamuun ja uuteen todellisuuteen, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki STT:lle.
Yhdysvaltain Iran-iskuista seuraavia mahdollisia kehityskulkuja on monia. Ruohomäen mukaan pallo on tällä hetkellä kuitenkin Iranilla.
– Iran voisi halutessaan tietenkin aktivoida sijaistoimijansa. Esimerkkinä huthit Jemenissä, jotka ovat vahvoja Iranin liittolaisia. Huthit ovat aiemmin uhanneet, että he iskisivät Yhdysvaltain lipun alla oleviin laivoihin Punaisellamerellä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi varhain sunnuntaina Suomen aikaa, että Yhdysvallat on tehnyt ilmaiskuja kolmeen Iranin ydinlaitokseen.
Ruohomäen mukaan sodan eskalaatio Lähi-idässä voisi johtaa kehityskulkuun, joka heikentäisi maailman taloutta ja hyödyttäisi esimerkiksi Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia.
Iranin järeä toimenpide voisi olla öljyn kulun estäminen Hormuzinsalmella. Tällä olisi suoria vaikutuksia energian hintoihin, sillä Hormuzinsalmen läpi kulkee merkittävä määrä raakaöljystä Euroopan ja Aasian markkinoille.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen noustessa Putinilla olisi Ruohomäen mukaan enemmän kassavirtaa sodankäyntiin Ukrainassa.
Yhdysvaltojen tukikohdat mahdollisesti kohteena
Ruohomäen mukaan Iran voisi myös tehdä iskuja Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin Iranin naapurimaa Irakin maaperällä toimivia ja Iranin aseistamia shiia-militiaryhmiä käyttäen.
Amerikkalaisia tukikohtia on Persianlahdella esimerkiksi Qatarissa ja Saudi-Arabiassa. Qatarissa sijaitseva tukikohta on Yhdysvaltain suurin sotilastukikohta Lähi-idässä.
Ruohomäen mukaan Persianlahden arabimaiden kannalta olisi erittäin huono kehityskulku, että maat tulisivat tahtomattaan vedetyksi sotaan. Maat ovatkin viime päivinä yrittäneet kannustaa kaikkia osapuolia neuvottelupöytiin palaamiseen.
Yhdysvaltojen iskun jälkeen Saudi-Arabian ulkoministeriö kehotti ponnisteluihin poliittisen ratkaisun löytämiseksi. Qatar puolestaan kertoi olevansa huolissaan Yhdysvaltain iskujen seurauksista.
Ruohomäen mukaan vaarana on syntyä kostonkierre, mikäli Iran tekee iskuja Yhdysvaltojen intresseihin.
Ruohomäki kuitenkin näkee myös mahdollisen vaihtoehtoisen kehityskulun. Siinä Iranin johtajisto toteaisi, että amerikkalaisten kanssa on liian riskialtista lähteä eskaloimaan sotaa.
Sen sijaan Iranin pappisvallan luhistuminen voisi Ruohomäen mukaan johtaa sisäiseen kaaokseen maassa, mikä puolestaan voisi johtaa esimerkiksi Eurooppaan kohdistuvaan väestönliikkeeseen.
Ruohomäki kuitenkin uskoo, että Yhdysvaltojen tavoitteena on nimenomaan Iranin ydinohjelman suistaminen raiteilta eikä pappisvallan luhistaminen.
Oliko ydinohjelma käynnissä vai ei?
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on Ruohomäen mukaan rakentanut uransa siihen, että Iran muodostaa eksistentiaalisen uhan Israelille ydinohjelmansa myötä.
Ruohomäki arvioi, että yhdysvaltalaisten iskujen tuloksena Netanjahu voisi julistaa tavoitteen saavutetuksi, jolloin konfliktia voisi Israelin ja Iranin osalta alkaa de-eskaloimaan.
– Siis jos tavoitteena oli, että tämä ydinohjelma saadaan pysäytettyä. Tämä tietenkin siinä taustalla, että oliko siellä ydinohjelma käynnissä vai ei. Israelin tiedustelun näkemysten mukaan oli, mutta amerikkalaisten mukaan ei ollut, mutta sitten se muuttui kuitenkin, että oli.
Ruohomäen mukaan Yhdysvaltain tiedustelujohtaja Tulsi Gabbard sanoi maaliskuussa, että Iran ei ole siinä vaiheessa, että se olisi rikastamassa uraania.
– Jokunen päivä sitten hän muutti mieltään, kun Trump oli dissannut (väheksynyt) tiedustelujohtajan näkemykset, Ruohomäki sanoo.
Ruohomäki arvioi, että Gazan tilanne jatkuu nykyisellään, eikä Yhdysvaltain isku vaikuta ainakaan operatiivisesti Israelin toimiin Gazassa.
– Tietenkin kansallisen yhteisön huomio keskittyy tähän Iranin ja Israelin välisen konfliktiin, niin Gaza jää vähemmälle huomiolle.
Benita Heiskanen: Kaikuja 2000-luvun alusta
Yhdysvaltojen iskuissa Iraniin on paljon yhtäläisyyksiä niin sanotun terrorismin vastaisen sodan alkuun 2000-luvun alussa, sanoo Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen professori Benita Heiskanen.
– Silloinkin puhuttiin tällaisesta ennaltaehkäisevästä hyökkäyksestä. Ja silloinkin oli kyse siitä, että kongressi ei ollut tehnyt sodan julistusta, Heiskanen sanoo STT:lle.
Hän huomauttaa, että Vietnamin sodan jälkeen Yhdysvalloissa on ollut voimassa laki, jonka mukaan sodan julistamisesta päättää kongressi. Siksi kyseessä on hänen näkemyksensä mukaan sekä laillisesti että moraalisesti kyseenalaiselta vaikuttava operaatio.
Heiskanen pitää huolestuttava sitä, että myös terrorismin vastaisen sodan aikana etsittiin joukkotuhoaseita, joita tutkintaryhmä ei lopulta löytänyt.
– Tässähän on samanlainen tilanne. Yhdysvaltain hallinnon oma tiedustelu on sanonut, että siellä ei uhkaa ole.
Onko tavoitteena vaihtaa hallinto?
Heiskanen pitää huolestuttavana myös sitä, että iskujen todelliset pyrkimykset eivät ole tiedossa. Epäselvää on, ovatko kyseessä tietynlaiset täsmäiskut, vai onko todellisena tavoitteena esimerkiksi vaihtaa Iranin hallinto.
Tästäkin syystä Heiskanen sanoo tulkitsevansa tilannetta terrorisminvastaisen sodan valossa.
Hän muistuttaa, että Irakin sota kesti kahdeksan vuotta ja Afganistanin sota 20 vuotta. Afganistanissa lähdettiin kaatamaan Taliban-hallintoa, joka on tällä hetkellä jälleen vallassa.
– Molemmissa tapauksissa terrorismiuhka kasvoi, jihadismi vahvistui. Itse asiassa koko Isis-järjestöhän syntyi silloin tämän terrorismin vastaisen sodan tuotteena, Heiskanen sanoo.
– Pelko on tietenkin, että se lähtee taas eskaloitumaan.
"Aiheuttaa eripuraa ja ristiriitoja"
Heiskanen ennakoi, että iskut todennäköisesti vähentävät luotettavuutta Yhdysvaltoihin kumppanina. Liittoutuminen Israelin kanssa synnyttää epäilemättä erimielisyyksiä kansainvälisesti.
Yhdysvaltojen sisällä hyökkäys tulee aivan varmasti aiheuttamaan hyvin paljon eripuraa ja ristiriitoja, Heiskanen sanoo. Hän muistuttaa, että Donald Trump myi itsensä kannattajilleen rauhan presidenttinä. Koko Maga-liikkeen (Make America Great Again) slogan tuli siitä, ettei kansainvälisiin interventioihin enää lähdetä.
– Eli tämä Maga-kannattajakunta ei ole missään tapauksessa halunnut sotia. Vaan se on ollut nimenomaan argumentti, että Trump halutaan presidentiksi, jotta vältetään muut sodat, Heiskanen sanoo.
Hän huomauttaa, että Maga-joukko on suuri ja äänekäs. Heidän joukossaan on myös jo valmiiksi ollut tyytymättömyyttä muun muassa siksi, että kuluttajahinnat ovat Yhdysvalloissa korkealla, eikä taloutta ole saatu kuntoon, vaikka niin luvattiin.
– Kyllä tämä tulee aiheuttamaan vielä enemmän sekasortoa, Heiskanen ennakoi.
