Yhdysvallat velkaantuu tänä ja ensi vuonna enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Rahoituskriisin ja taantuman kiihdyttämä velanotto nousee jopa 28 prosenttiin bruttokansantuotteesta, arvioi valtiovarainministeriön neuvoa-antava rahoituskomitea (TBAC).
Liittovaltion velka kasvaa ennätyksellisen rajusti sekä dollarimääräisesti että bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Uutta velkaa otetaan vähintään 3 000 miljardia dollaria.
– Rahoitustarve voi nousta jopa 4 000 miljardiin dollariin, TBAC arvioi.
Valuuttamarkkinoiden perjantaipäivän kaupankäyntikurssilla velan kasvu vastaa 2 300–3 100 miljardia euroa.
Velkaantumista vauhdittavat valtion tulojen nopea lasku taantuman takia ja jättimäiset elvytyspaketit. Yhdysvaltain budjettialijäämä nousee budjettiarvion mukaan tänä vuonna yli 1 200 miljardiin dollariin. Se ei sisällä lukuisia vireillä olevia uusia elvytystoimia. Osaa niistä rahoitetaan myös ensi vuonna, jolloin budjettivaje nousee komitean mukaan samalle tasolle kuin tänä vuonna.
Yhdysvaltain bruttokansantuote nousi kauppaministeriön taloudellisen tutkimustoimiston BEA:n ennakkotietojen mukaan viime vuonna 14 280 miljardiin dollariin. Se kasvoi vuositasolla vielä 1,3 prosenttia. USA:n kokonaistuotanto supistui loppuvuonna nopeasti taantuman syvetessä.
Velka hypähtää tänä vuonna
Markkinoilla Yhdysvaltain budjettialijäämän ennustetaan nousevan yli 1 600 miljardiin dollariin. Tämän vuoden nettolainanottotarpeesta esitetyt markkinaennusteet vaihtelevat 1 500 ja 2 500 miljardin dollarin välillä. Bruttoluotonotto kohoaa valtiovarainministeriön mukaan noin 6 500 miljardiin dollariin.
Lainanottoarvioissa on vielä paljon auki olevia eriä. TBAC:n asiantuntija-arvion mukaan kuluvan vuoden velkaantuminen voi nousta 18 prosenttiin Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Se merkitsisi velan kasvua noin 2 600 miljardilla dollarilla yhdessä vuodessa.
Eri muodoissa tapahtuvan elvytyksen lisäksi Yhdysvaltain velkaantumista vauhdittaa automaattisten vakauttajien toiminta. Se tarkoittaa, että taantumassa verotulot pienenevät nopeasti ja tulonsiirrot kasvavat. Verotulot ovat käytettävissä olevien tietojen mukaan jo supistuneet rajusti.
Korkoihin kova paine
Velan kova kasvu nostaa väistämättä korkoja. Se on Nordean pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan jo näkynyt markkinoilla. Epävarmuuden ollessa suuri juuri valtion lainoille on Heiskasen mukaan kysyntää.
– Sijoittajien riskinottohalujen kasvaessa paineet pidempien valtion lainojen korkojen nousulle lisääntyvät entisestään, koska muiden sijoituskohteiden houkuttavuus kasvaa, sanoi Heiskanen.
Velanoton valtava kasvu lisää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikön Pasi Sorjosen mukaan myös kilpailua lainapääomasta.
– Velanotto on niin suurta, että sitä on vaikea käsittää. Kun kaikki valtiot ottavat velkaa, kilpailu lainoista kiihtyy. Pitkät korot lähtevät nousuun. Ajan myötä se heijastuu myös valuuttakursseihin, Sorjonen sanoi.
Suomella ei Sorjosen mukaan ole ongelmia lainoituksessa. Luottojen kysyntä on kuitenkin jo kasvattanut riskipreemioita tuntuvasti. Siten ero esimerkiksi Kreikan ja Italian ja toisaalta Saksan ja Suomen lainakoroissa on kasvanut selvästi.
