Lumilautailun half pipen olympiakultaa voitetaan Vancouverin Cypress Mountainilla näyttävällä, isolla ja teknisellä runilla. Olympiavoittaja tekee myös talven puhutuimman tempun, tuplakorkin -- tuplavoltin kierteellä siis.
Mutta niin tekee 5--6 muutakin, huomauttaa konkarilaskija Markku Koski, Torinon olympialaisten sieviläislähtöinen pronssimitalisti. "Tuplavoltti on helppo tehdä näyttävästi, mutta niin moni tekee sen jo, ettei se yksin auta. Ennen kisoja porukka on ehtinyt kehittää vielä jotain muutakin", hän sanoo.
Suomalaisista tuplavoltteja ovat tehneet kilpailuissa Ilkka-Eemeli Laari ja Ticket To Ride -kiertuetta johtava Peetu Piiroinen, monen kirjoissa yksi olympiasuosikeista. "Torinossa paippi oli vähän liian pieni. Kisa olisi voinut olla näyttävämpikin, mutta kun naiset laskevat samassa paipissa, sen pitää olla 22-jalkainen välimalli", Koski sanoo. "Vancouverin olosuhteita on hehkutettu, mutta säästä on puhuttu vähän. Se saattaa sotkea kisaa. Olen pyörinyt siellä aika paljon ja asunutkin jonkin aikaa ja nähnyt, että kelit saattavat olla ihan mitä tahansa.
Kehitys tasoittumassa
Olympiatalven alkupuoliskolla lumilautailussa on puhuttu paitsi huimasta tuplakorkista, myös Antti Autin ja USA:n Kevin Pearcen loukkaantumisista. Kun half pipet ja hyppyrit kasvavat, myös hypyt kasvavat ja vaikeutuvat jatkuvasti. Moni kysyy jo, onko lumilautailusta tulossa liian vaarallista.
"Sinänsä tässä ei ole mitään erikoista", Koski jarruttaa. "Olympiavuonna vain puhutaan enemmän. Jenkeissä on jo esitetty, pitäisikö kaikkien laskea samat, pakolliset ohjelmat", hän puuskahtaa. "Siinä ei ole mitään järkeä."
Koko lajin historian aikana kehitys on kulkenut samaa rataa: maastossa, pehmeällä lumella tehdyt temput tarttuvat ensin filmille ja sitten kisoihin, ihmisen rakentamille suorituspaikoille. Yhtä olennaisesti lajiin kuuluu jatkuva kehitys. Rajat on piirretty vain laskijoiden mielikuvitukseen. Kukaan ei tiedä, missä on katto.
"Tosin uskon, että kehitys tasoittuu nyt. Paipit eivät voi kasvaa enää kauheasti", Koski sanoo. Nuoret laskijat aloittavat vaikeammista tempuista kuin aikoinaan suksilta laudalle siirtyneet Kosken ikäiset konkarit. Koski kuitenkin kiistää, että vanhempi kaarti tippuisi kelkasta.
"Vanhemmassa lajissa rullalautailussa on yli kolmekymppisiä tyyppejä, jotka kehittävät lajia. Lumilautailu on nuori laji, joka alkaa nyt olla vaiheessa, jossa vanhemmat pysyvät mukana", hän perustelee.
FIS:lle pyyhkeitä
Loukkaantumisia seuraa useammin huonoista olosuhteista kuin vaikeista tempuista. Siksi lautailijat toivovat kisajärjestäjien kantavan vastuunsa. "Taso kehittyy nopeammin kuin hyppyrit ja muut suorituspaikat. Ei kukaan viitsi toistaa samoja temppuja loputtomiin", Koski sanoo.
Kansainvälinen hiihtoliitto saa pyyhkeitä vuodesta toiseen. "FIS:n kiertueella laskijoita ei kuunnella yhtään. Siksi siitä ei tykätä ja siksi siellä tulee eniten loukkaantumisia", Koski sanoo. "Onneksi on myös paljon kisoja, joissa panostetaan siihen, että lajia voidaan viedä eteenpäin. Esimerkiksi TTR:n kisat on tehty laskijoita varten."