OULU Yhdyskuntapalvelua tuomitaan aiempaa vähemmän, vaikka muuntokelpoisten tuomioiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Viime vuonna Suomessa aloitettiin 3 193 yhdyskuntapalvelua, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Määrä on alhaisimmillaan pysyvän yhdyskuntapalvelulain voimassaoloaikana. Asia käy ilmi uudesta vankeinhoidon ja kriminaalihuollon vuosikertomuksesta.
Kriminaalihuoltolaitoksen suunnittelupäällikön Anja Heikkisen mukaan on liian aikaista arvioida, tarkoittaako yhdyskuntapalvelun käytön väheneminen tuomioistuinten linjan ankaroitumista.
"Tutkimusta asiasta ei ole vielä tehty, mutta viitteitä siihen suuntaan on selvästi havaittavissa. Tuomioistuinten linja on muuttunut selvästi. Yhdyskuntapalvelua ei enää nykyään nähdä lyhyiden vankeustuomioiden vaihtoehtona samalla tavalla kuin silloin, se otettiin käyttöön kokeiluna. Nyt juttuja puntaroidaan tapauskohtaisemmin", Heikkinen arvioi.
Yksi yhdyskuntapalvelun käytön vähenemistä selittävä tekijä on tuomittujen aiempi rikollisuus. Rikosseuraamusviraston oikeudellisen yksikön johtaja Paavo Siltanen huomauttaa, että vankiloihin tulevista rikoksentekijöistä noin 50-70 prosenttia on uusijoita.
"Voi olla, että tuomiolla kiertää nyt sellainen joukko, joka on ehtinyt suorittaa jo yhdyskuntapalvelua ja heidän kohdallaan lain tarkoitus ei enää toteudu. Rangaistuksen käyttöalueelle ei siis ole luontaista laajenemispohjaa", hän arvelee.
Myös Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen on samaa mieltä.
"Monesti hovioikeudessa pyydetään yhdyskuntapalvelua, mutta aikaisemmat tuomiot estävät sen käyttämisen. Jos on taustalla esimerkiksi kaksi tai kolme yhdyskuntapalvelua, niin kyllä se siihen yleensä jää", Oikarinen kertoo.
Yhdyskuntapalvelun käyttö on laskenut joka vuosi viimeisen neljän vuoden ajan. Vuonna 1997 annettiin 7 620 sellaista vankeustuomiota, jotka olisi rangaistuksen pituuden perusteella voitu määrätä suoritettavaksi yhdyskuntapalveluna. Näistä tuomioista 46 prosenttia, eli lähes puolet, pantiin täytäntöön yhdyskuntapalveluna. Vuonna 2000 rangaistuksen käyttöaste tippui 34,8 prosenttiin, kun 9 815 muuntokelpoisesta tuomiosta vain 3 413 suoritettiin yhdyskuntapalveluna.
Tuomioistuin voi harkintansa mukaan muuttaa kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen yhdyskuntapalveluksi.
Näiden muuntokelpoisten tuomioiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Jos tällaista vankeusrangaistusta ei muunneta yhdyskuntapalveluksi, tuomittu joutuu vankilaan.
Kontrollia vankilan ulkopuolella
Siltasen ja Heikkisen mukaan yhdyskuntapalvelu on kuitenkin osalle rikoksiin syyllistyneistä hyvä ja tehokas sanktio. Anja Heikkisen mielestä tuomitun aikaisempien rangaistusten ei suoraviivaisesti pitäisi katkaista mahdollisuutta yhdyskuntapalvelun suorittamiseen. Tutkimusten mukaan rangaistuksen suorittamistavalla ei ole huomattavaa vaikutusta rikosten uusimisalttiuteen.
"Osa ajattelee niin, että jollei tuomittu tokene yhdyskuntapalvelussa, niin sitten hän kuuluu vankilaan. Kysymys on kuitenkin periaatteellinen. Voidaan ajatella myös niin, että kyse on sen tyyppisestä rikollisuudesta, josta rangaistukseksi riittää yhdyskuntapalvelu", hän esittää ja muistuttaa, ettei ehdottomilla vankeusrangaistuksilla ole havaittu yksilöä parantavaa vaikutusta.
Paavo Siltasen mukaan yhdyskuntapalvelusta on pääsääntöisesti hyviä kokemuksia. Noin 85 prosenttia tuomituista pystyy suorittamaan rangaistuksensa loppuun.
"Kun otetaan huomioon, että useilla tuomituilla on taustalla irrallinen elämäntapa tai päihdeongelmia, rangaistuksen suorittaminen vapaudessa vaatii ryhdistäytymistä. Lisäksi he ovat yhteiskunnan kontrollissa koko alkuperäistä vankilatuomiota vastaavan ajan. Vankilastahan pääsee aiemmin ehdolliseen vapauteen", Siltanen huomauttaa.
Tällä perusteella hän ei pidäkään muuntosuhteeseen kohdistettua arvostelua aina perusteltuna. Julkisuudessa on esitetty mielipiteitä, joiden mukaan yhden vankilavuorokauden korvaaminen yhdellä työtunnilla ei ole riittävän ankaraa.