Opintolainamäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Opintolainakanta oli viime vuoden lopussa 3,3 miljardia euroa, kun vielä lukuvuonna 2013–2014 lainakanta oli 1,6 miljardia euroa.
Kelan tuoreimmat, koko viime lukuvuotta koskevat tiedot lainasaldoista julkaistaan lokakuun lopussa. Suomen Pankin kuukausitason tilastoista voi kuitenkin päätellä, että summa ei ole ainakaan laskussa, sillä elokuussa opintolainakanta oli lähes 3,9 miljardia euroa.
Toiveissa vastikkeeton perustulo
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Miriam Putula näkee monta syytä sille, miksi sekä opintovelallisten että keskimääräisen lainan määrä on kasvanut viime vuosina. Opintovelallisia oli viime vuonna yli 430 000 ja keskimääräinen lainamäärä oli lähes 7 800 euroa.
– Yksi syy on se, että viime hallituskaudella opintorahaa pienennettiin ja opiskelijoita kannustettiin ottamaan lainaa. Vielä muutama vuosi sitten lainaa pystyi nostamaan maksimissaan 400 euroa kuukaudessa. Nyt summaa on nostettu 250 eurolla.
– Toinen syy on se, että kiristyneen opiskelutahdin vuoksi opiskelijalla ei välttämättä ole enää aikaa työskennellä opintojen ohessa. Jos pitää tahkota 60 opintopistettä vuodessa, ei ehdi tehdä töitä. Siinä tapauksessa lainaa täytyy ottaa elääkseen.
Ylioppilaskunnan kanta on se, että opintotuessa pitäisi siirtyä vastikkeettomaan perustuloon.
– Laina on toki edullisinta lainaa mitä saa. Ja jos sattuu valmistumaan ajallaan, saa summasta hyvitetyksi aikamoisen lohkon. Reilua kuitenkin olisi, että opiskelusta saisi palkkion. Että itse tuella pystyisi elämään.
Putulan mukaan tällä hetkellä on kärjistäen kahdenlaisia opiskelijoita.
– On niitä, jotka eivät uskalla ottaa lainaa ollenkaan ja pelkäävät sitä, miten työllistyvät opiskelujen jälkeen. Osa taas nostaa koko lainan ja laittaa rahat tilille seisomaan tai sijoittaa ne.
– Opiskelijat ovat hyvin eri tilanteissa. Mielestäni tästä ilmiöstä voisi keskustella enemmänkin.
Pieni summa riittää
Oulun Osuuspankin pankinjohtaja Jari Anttila ei tunnista ilmiötä, jossa opintolainaa käytettäisiin pelkästään sijoittamiseen, mutta nuorten talouslukutaito ja kiinnostus säästämiseen ovat hänen mielestään lisääntyneet.
– Nuoret ovat kiinnostuneempia säästämisestä ja varautumisesta. He ovat kiinnostuneita uusista tavoista kanavoida rahavirtaa niin, että sitä jää säästöön.
Anttilan mukaan rahastojen sisäänmenosumma on tällä hetkellä hyvin pieni.
– Kymmenen euroakin voi olla ihan ok summa. Sekin riittää ja myös motivoi ja kannustaa. Ei tarvitse ajatella, että pitää olla merkittäviä summia. Pitkä aika ja huomaamattomuus säästämisessä ovat oleellisia.