Simon taajaman raitti on hiljainen, vaikka on keskipäivä. Vain rautakaupan kiertävä kauppa-auto ja paikallinen lähikauppa tuntuvat imevän sisuksiinsa ihmisiä.
Toisella puolella vanhaa nelostietä siintävät paikallisen liikennöitsijän vihreät autotallit. Harvan, hallan paneman heinikon könöttää kaksi jo parhaat päivänsä nähnyttä bensapumppua.
Vain parinkymmenen kilometrin säteelle, Simon edustan saaristoon, ollaan suunnittelemassa menovesipumppuja huomattavasti jättiläismäisempiä energian lähteitä.
"Jos Suomen seitsemäs ydinvoimala tulisi Simoon, se saattaisi pahimmassa tapauksessa tulla ihan kotini naapuriin", kotikuntansa opaskarttaa silmäilevä 17-vuotias lukion kolmasluokkalainen Anna Liedes täräyttää.
Simo on yksi niistä pienistä suomalaisista paikkakunnista, jonne suomalainen voimayhtiö Fennovoima Oy on hakemassa mahdollisuutta rakentaa Suomen seitsemäs ydinvoimala. Simon lukiossa kolmannella opiskeleva Anna ei kaipaa kotikulmillensa ydinvoimalaa, minkä hän on tuonut esille myös paikallisen nuorisovaltuuston kokouksissa.
"Ydinvoiman suunnittelu ja rakentaminen vaativat jo itsessään paljon energiaa, rahaa ja aikaa, mikä jo itsessään ylikuormittaa kaunista luontoa", hän pelkää.
Kun Anna ensimmäistä kertaa kuuli mahdollisuudesta, että Simoon rakennettaisiin ydinvoimala, piti hän ajatusta kaukaisena ja epäuskottavana.
"Aluksi en tuhlannut aikaa asian murehtimiseen, mutta siinä vaiheessa, kun ihmiset täällä alkoivat asiasta puhua ja ottaa kantaa, minuun iski epätoivoinen halu kuulla asiasta enemmän ja koettaa jollain tapaa vaikuttaa paikallisiin päättäjiin niin, ettei voimalaa tänne tulisi."
Ne uhkakuvat, joita Anna ydinvoimassa näkee, peilaavat monen nuoren ihmisen perimmäisiä pelkoja, maaperän ja vesistöjen saastumista ja monien maan ja merten elävien kuolemista.
"En halua luontoa saastuttavaa betonilinnaa keskelle pientä paikkakuntaa, ja siksi koetankin mahdollisuuksieni mukaan pitää mahdollisimman hyvää huolta luonnosta ja ihmisistä ympärilläni", hän lataa.
Anna kertoo, että mahdollisen ydinvoimalan Simoon sijoittamista kannattavat tahot perustelevat voimalan rakentamista sillä, että se toisi pieneen kuntaan satoja uusia työpaikkoja, ja mahdollistaisi kunnan jatkamisen itsenäisenä yksikkönä.
"Simo ei periaatteessa ole edes köyhä kunta, mutta monet ihmiset perustelevat myönteistä kantaansa ydinvoimalaan sillä, että se tekisi kunnasta taloudellisesti riippumattoman ja lopettaisi keskustelut Simon liittämisestä Keminmaan, Kemin ja Tornion kriisikuntiin", Anna selvittää.
Kysymys ydinvoimasta on jakanut kahteen leiriin jopa Simon lukion oppilaat. Anna kertoo, että lukion ilmoitustaululle ilmestyy vähän väliä hyvin perusteltuja, väriin humoristia, ja väliin irvokkaalla tavalla kärjistettyjä kannan ottoja ydinvoimaa puolesta ja vastaan.
Annan mielestä omien mielipiteiden esille tuominen seinälle liimatuilla lapuilla on on myös ihan hyvä tapa viestiä mielipiteitä.
"llmoitustaululta löytyy usein faktoja sekä iskulauseita ydinvoiman hyödyistä ja haitoista, mutta suurin osa sinne kiinnitetyistä lapuista on kuvia, esimerkiksi säteilyvaaran merkistä tai ydinräjähdyksistä", hän kertoo.
Ympäristöasioista Anna kiinnostui, kun aloitti opinnot lukiossa opinnot.
"Sisämaasta tänne virtaavat suuret joet ja Perämeri antaisivat otolliset mahdollisuudet tuuli- ja vesivoiman rakentamiseen", hän painottaa.