Sijoitusklubi WinCapitaan liittyvissä oikeudenkäynneissä on noussut esiin väitteitä, joita wincapitalaisia puolustava oikeustieteen lisensiaatti Ilkka Pitkänen pitää erittäin merkittävinä.
Pitkänen puolusti viime viikolla Oulun käräjäoikeudessa järjestetyssä valmisteluistunnossa wincapitalaisia, joilta on myöhemmin tarkoitus vaatia WinCapita-voittoja valtiolle niin sanottuna rikoshyötynä.
Pitkänen vetosi tuossa valmisteluistunnossa lakeihin ja direktiiviin, joiden nojalla Suomella ei Pitkäsen mielestä ole puhevaltaa rikoshyödyn menettämistä koskevissa jutuissa. Syy on se, ettei Suomella ollut Pitkäsen mielestä oikeutta eikä toimivaltaa lopettaa WinCapitan toimintaa.
”Jos toisesta maasta tarjottavasta sähköisestä palvelusta on jotain valittamista, asia täytyy panna vireille kieltokanteella sijoittautumismaan tuomioistuimessa”, Pitkänen selittää.
Hänen käsityksensä mukaan WinCapitan palveluita ei tarjottu Suomesta. Sen ja sen jäsenten varat olivat Pitkäsen mukaan englantilaispankissa ja klubin serveri Luxemburgissa. Suomi ei olisi Pitkäsen mielestä näin ollen saanut puuttua klubin toimintaan, eikä etenkään keskusrikospoliisin voimin.
”Laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä ei anna KRP:lle oikeutta rajoittamiseen liittyvän kieltokanteen vireillepanoon.”
Oulun käräjäoikeus odottaa lisäselvitystä
Nämä seikat johtavat Ilkka Pitkäsen mukaan lopulta siihen, ettei Suomella ei ole toimivaltaa WinCapita-asiassa eikä siten käräjäoikeuksissa vireillä olevissa rikoshyödyn menettämistä koskevissa vaatimuksissa.
”Kanteet tulee jättää tutkimatta”, Pitkänen väittää.
Oulun käräjäoikeus päätti kuitenkin jatkaa asian valmistelua. Käräjäoikeudesta saadun tiedon mukaan se odottaa nyt, että Pitkänen toimittaa sille lisäselvitystä syyttäjän ja käräjäoikeuden toimivallasta.
Ilkka Pitkänen sanoo vedonneensa toimivallan puuttumiseen voimakkaasti viimeisten viikkojen aikana useissa muissakin käräjäoikeuksissa vireillä olevissa rikoshyötyjutuissa. Niistä ei ole vielä annettu ratkaisuja joten toistaiseksi ei tiedetä, miten tuomioistuimet suhtautuvat niihin.
WinCapita-syyttäjien ryhmää vetävä Itä-Uudenmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Mika Appelsin ei usko, että Pitkäsen väitteillä on minkäänlaista vaikutusta.
Hänen mukaansa Suomessa on jo kertaalleen ratkaistu sekä käräjä-, hovioikeus- että korkeimman oikeuden tasolla se, että suomalaistuomioistuimet ovat toimivaltaisia ratkaisemaan WinCapitaa koskevat rikos- ja rikoshyötyjutut.
”Nämä väitteet eivät muuta mitään. Kyseiset lait ja direktiivi eivät edes liity mitenkään rikostoimintaan.”
Kemi-Tornion käräjäoikeus ratkaisi keskiviikkona yhden rikoshyötyjutuista. Se määräsi kolme miestä maksamaan valtiolle WinCapita-voittoja rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä noin 54 000 euroa, noin 127 000 euroa ja noin 82 000 euroa.
Fakta: Näihin pykäliin Pitkänen vetoaa
- Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 5.6.2002/458 ja siihen liittyvä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY.
- Ko. lain mukaan tuomioistuin tai muu viranomainen saa rajoittaa tietyn palvelun tarjoamista toisessa Euroopan talousalueen valtiossa tietyin edellytyksin esimerkiksi silloin, jos rajoitus on tarpeen kuluttajien suojaamiseksi.
- Laki rajat ylittävästä kieltomenettelystä 21.12.2000/1189.
- Sen mukaan suomalaisviranomaiset voivat nostaa ns. kieltokanteen toisessa EU-maassa toimivan yrityksen lainvastaisesta toiminnasta kyseisen maan viranomaiselle.
- Oikeus vaatia sellaisen toiminnan kieltämistä, joka loukkaa viranomaisten suojaamia kuluttajien yleisiä etuja, on mm. kuluttaja-asiamiehellä ja Finanssivalvonnalla.
- Pitkänen ei kuitenkaan ole tiettävästi vedonnut direktiivin 2000/31/EY kohtaan 26.
- Sen mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa rikosoikeutta ja rikosoikeudenkäyntiä koskevia kansallisia sääntöjään, jotta ne voivat toteuttaa kaikki tutkinta- ja muut toimenpiteet, joita tarvitaan rikosten selville saamiseksi ja niistä syytteeseen panemiseksi.
Lähde: Finlex ja Eur-Lex
