Yhdysvalloissa on tutkittu SUV- ja pickup-mallien turvallisuutta peräänajoissa. Peräänajot ovat yleisiä ja niskavauriot ovat tyypillisin auto-onnettomuuksissa syntyvä vakava onnettomuustyyppi.Kokeissa mitattiin testinuken niskarankaan kohdistuvia rasituksia.
Testin suorittaneen tutkimus- ja turvallisuusinstituutin IIHS:n mukaan tehokkaan suojauksen takaa se, että istuimessa matkaavan pää ja yläruumis liikkuvat harmonisesti koko kolaritapahtuman ajan.
Jos pää ei pysy mukana yläruumiin liikkeessä kehon heilahtaessa eteen, voi syntyä niin sanottuja piiskaheilahdusvaurioita.
Siksi istuimen ja niskatuen täytyy toimia yhteisvaikutteisesti tukien päätä, jotta se liikkuu kehon mukana. Oleellista on myös, että niskatuki on riittävän korkealla ja tarpeeksi lähellä päätä.
Vain kuusi 44 testatusta autosta läpäisi turvallisuustestin puhtain paperein. Yksi näistä oli Volvon XC90. Volvo Safety Centren johtaja Ingrid Skogsmo kertoo, että tästä on kiittäminen tehtaan omaa WHIPS-piiskaheilahdussuojajärjestelmää.
Synkroniset pään ja yläruumiin liikkeet
"Vakiona jokaiseen uuteen Volvoon asennettava WHIPS-järjestelmä on suunniteltu siten, että pää ja keho liikkuvat yhdessä, ja siten, että se rajoittaa kehoon kohdistuvia kiihtyvyysvoimia", Skogsmo selvittää.
WHIPS (Whiplash Protection System) -järjestelmän etuistuimet ja niiden niskatuet on suunniteltu tarjoamaan yhtenäistä tukea koko selkärangalle ja päälle kolaritapahtuman ajan.
Lisäksi istuintyynyn ja selkänojan väliin asennettu selkätuki auttaa istuinta sitomaan törmäysvoimia vähentäen peräänajossa syntyviä kiihtyvyyksiä. Matkustajan selkänojaa vasten painuva keho saa istuimen liikkumaan samanaikaisesti sekä vaakatasossa että kallistuen.
Liikesuunta vaimentaa törmäysvoimia hieman samaan tapaan kuin käsi toimii ottaessaan kiinni heitettyä palloa, vähentäen matkustajan kehoon kohdistuvaa rasitusta. Toiminta vähentää myös kolaritapahtuman seuraavassa vaiheessa tapahtuvaa kehon retkahdusta takaisin eteenpäin.
Volvo esitteli WHIPS- järjestelmänsä ensimmäisen kerran vuonna 1999 S80-mallissa. Volvo ei ole kuitenkaan ainoa valmistaja, joka kehittää turvallisuutta piiskaheilahdusvaurioita vastaan:
Saabin jo 1998 esittelemä SAHR-järjestelmä (aktiiviset pääntuet), keskittyy itse pääntukiin, jotka työntyvät ylös ja eteenpäpin törmäyksen sattuessa tukien näin niskarankaa. Molemmat länsinaapurin turvallisuusjärjestelmät ovat menestyneet useissa testeissä hyvin arvosanoin.