Tuhon partaalle ajettu metsämarjojen talteenotto teollisuuden raaka-aineeksi on vaikeasti saatavissa taas toimimaan. Päättäjien toimet vain pahentavat tilannetta. Hallituksen tavoiteohjelmaan on kirjattu edistää tuotannon kasvua ja lisätä vientiä.
Huippusadon menetys nyt on lähes sata miljoonaa euroa. Thaimaasta kutsuttujen poimijoiden työsuhteiseksi muuttaminen tulee lopettamaan koko suomalaisen metsämarja-alan toiminnan entisessä laajuudessa.
Onko oikein muilla viisumeilla kutsuttujen ulkomaalaisten olevan mahdollista poimia ja myydä ”jokaisenoikeudella” ylitöinään?
Thaimaalaisten osuus on tunnetusti ollut kohta parikymmentä vuotta noin 80 prosenttia teollisuuteen tulleista metsämarjoista.
Vuosikymmeniin paras sato kaikissa kaupallisesti merkittävissä metsämarjoissamme on jo jäänyt suurimmalta osin metsiimme nyt ensimmäisen kerran. Ilman ahkeria ja työntekoon karaistuneita, hymyileviä ystäviämme marjamäärät jäävät niin vaatimattomiksi, että jatkossa pakastamoiden tunnetusti suuret sähkölaskutkin jäävät maksamatta.
Samat ongelmat ovat tapahtumassa Ruotsissa, jota meillä on pidetty tämänkin alan mallimaana.
Edellisen vuoden vanhat varastot ovat loppumassa markkinoilla. Puolukan parasta myyntiaikaa on loppuvuosi riistaruoan lisukkeena. Hyvä, jos siihen saakka erittäin terveelliseksi tutkimuksissa vasta todetut punaposket riittävät.
Ainoaksi vaihtoehdoksi itäisen rajan ollessa kiinni nousee Kiina. 1980-luvulla kiinalainen puolukka yritti rynniä Euroopan markkinoille. Saimme sen silloin topattua laatueron ja valmiissa tuotteessa vaadittavan alkuperämaan ansiosta.
Mustikassa vaihtoehtona on Euroopan hillomarkkinoilla jo ennestään tuttu kanadalainen puolivillimustikka. Poiminta tapahtuu koneellisesti.
Meidän mustikkamme on tunnetusti ollut ”terveysmarjan” maineessa. Euroopan hillomarkkinoilla se on pitänyt paikkansa juuri terveysvaikutustensa sekä Pohjolan auringosta saamansa herkullisen makunsa ja vitamiiniensa ansiosta.
Pian kolmisenkymmentä vuotta mustikkamme päämarkkina-alueena ovat olleet Kaukoidän lääketeollisuuslaitokset mustikkamme sisältämän runsaan antioksidanttipitoisuuden ansiosta.
Näiden markkinoiden ansiosta mustikalla on ollut kilpailukykyinen hintataso kanadalaiseen puolivilliin mustikkaan nähden. Laatua arvostavat kauppaketjut ovat suosineet skandinavialaisia mustikoita.
Olivatpa markkinat marjoille missä vain, eivät ne kestä raaka-aineen puuttumista vuosikausiksi. Globaaleilla markkinoilla hintataso ei kestä työsuhteisuuden tuomaa korotustarvetta. Skandinaviassa kasvanutta marjaa ei voida korvata teollisuudessa toisella puolella maailmaa kasvaneella marjalla muuttamatta koko tuotteen koostumusta ja tuoteselostetta.
Epävarmasta saatavuudesta johtuen, tuotteen pudottua tehtaan tuotannosta, sen saaminen takaisin kaupan hyllylle vaatii paljon markkinointiponnistelua ja maksaa maltaita.
Kari Jansa
Sotkamo