Suomalaiset ovat vuosikausia maksaneet liikaa ruuastaan. Vasta saksalaisketjun rantautuminen pakotti päivittäistavarakaupan kovaan hintakilpailuun.
Vähittäiskauppa suhtautui suhteellisen rauhallisesti saksalaisen Lidlin rantautumiseen Suomeen. Kuviteltiin, että asiakkaat ovat uskollisia eivätkä hylkää omaa kauppaansa, etenkin kun laatikkoliikkeet eivät kauneudella ja viihtyisyydellä hurmaa. Toisin kävi. Lidl aloitti niin rajun hintasodan, että suomalaisten oli mentävä mukaan. Sama jatkuu muissakin tuotteissa.
Suomalaisessa vähittäiskaupassa ei ole koskaan kilpailtu aidosti hinnoilla. Tuoreessa tilastokeskuksen kansalaisten ostovoimaa koskevassa selvityksessä huomautetaan, että yleinen hintataso oli vuonna 1999 Suomessa peräti viidenneksen korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Alkoholi ja autot eivät suinkaan yksin selitä tasoa, vaan kaikki hinnat ovat EU:n keskiarvon yläpuolella.
Kilpailuviraston ylijohtaja Matti Purasjoki sanoi äsken radiouutisissa harvinaisen suoraan, että suomalaiset ovat vuosikausia maksaneet ruuastaan liikaa. Hänen mukaansa kilpailu päivittäistavarakaupassa alkoi vasta, kun saksalainen Lidl avasi Suomessa myymälänsä.
Lidl aloitti toimintansa myymällä olutta halvalla. Useat muut kaupat ovat nyt joutuneet alentamaan hintojaan. Koska olutta ei voi käyttää niin sanottuna sisäänvetotuotteena, tuotevalvontakeskus tutki Lidlin hinnoittelun eikä havainnut siinä moittimista.
Hinnoittelua ei Suomessa lailla rajoiteta. Alkoholijuomasta kuluttajalta perittävä hinta ei kuitenkaan lain mukaan saa alittaa tuotteen ostohintaa ja siitä maksettavia veroja. Nyt tuotevalvontakeskus varoittaa muita kauppaliikkeitä, että myös niiden hintatarjoukset tutkitaan. Tilanne on monelle kauppiaalle hankala, sillä panimoiden kustannusrakenne voi vaihdella hyvinkin paljon.
Lidlin tulo markkinoille hämmensi niin suomalaisia kauppaketjuja kuin kuluttajiakin. Alkuun monet uskoivat, myös asioita tuntevat virkamiehet, ettei kansainvälisten kauppaketjujen kannata tulla kylmään Pohjoismaahan. Nyt päinvastoin näyttää siltä, että tänne kannattaa tulla, koska täällä tavarat maksavat liikaa kautta linjan. Lidl tuskin jää ainoaksi ulkomaiseksi tulijaksi.
Tähän saakka suomalaiset kauppaketjut ovat saaneet toimia rauhassa turvallisilla kotimarkkinoilla. Kun kilpailua ei ole ollut, ovat myös kehnosti hoidetut ketjut kyenneet toimimaan. Takavuosina myös hintavalvonta takasi sen, että huonosti menestyvät kaupatkin pysyivät pystyssä.
Kaupan mukaan kilpailu tänä päivänä on kovaa. Lidl on kuitenkin osoittanut kotimaisten ketjujen väitteet ontoiksi. Hintakartellista ei tietenkään ole kysymys, vaan lähinnä suomalaiskansalaisista toimintamenetelmistä. Se taas on taannut sen, ettei kustannuksia ole tarvinnut karsia.
Suomalaiset kauppaketjut ovat lihoneet turvallisilla kotimarkkinoilla kuluttajien kustannuksella. Voitot eivät kuitenkaan ole kohtuuttoman suuria, vaan nimenomaan kustannukset. Kaupat ovat rakentaneet ostosparatiiseja ja lisänneet menot tavaroiden hintoihin. Minnepä muuallekaan.
Vähittäiskauppa onkin viime vuosina investoinut voimallisesti ja kasvattanut myymäläkapasiteettia. Uudet markettimyymälät ovat pienimuotoisia ostosparatiiseja oheispalveluineen. Lidlin tulo on kuitenkin osoittanut, että tavaraa voidaan myydä parakissakin, jos vain hinta-laatusuhde on kohdallaan.