Leppiniemen vierasmajan remontti Muhoksella edistyy. Kiinteistön yksityinen omistaja avaa vanhan Oulujoki Oy:n talon yritysten ja yhteisöjen vuokrattavaksi. Suojellussa rakennuksessa kestittiin aikoinaan vuorineuvoksia.
Leppiniemen vierasmajassa Muhoksella eteen aukeaa tunnelma vuosikymmenten takaa. Aulan seinässä on patinoitunutta paneelipintaa ja lattiassa kiveä. Huoneissa kalusteet ovat Artekin alkuperäiskalusteita, suurin osa 1940-luvun lopusta. Esimerkiksi Paavo Tynellin valaisimia on huoneissa monia. Jotkut valaisimet ovat juuri vierasmajaan suunniteltuja.
Kiinteistön omistaja, muhoslainen Jari Keinänen aloittaa tarinoinnin Oulujoen voimalaitostyömaista ja tietysti arkkitehti Aarne Ervistä. Ja tarinoita riittää.
Ervi suunnitteli Oulujoki Oy:lle 1940- ja 1950-luvuilla Oulujoen voimalaitoksia ja niihin liittyviä asuinrakennuksia ja -alueita.
Tunnetuin niistä lienee juuri Leppiniemen vierasmaja, joka rakennettiin sitä varten, että siellä voitiin kestitä vuorineuvoksia ja muita voimayhtiölle tärkeitä ihmisiä.
Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto pääministeriaikanaan ovat yöpyneet talossa, Kekkonen useasti.
Jari Keinänen on syntynyt Muhoksella ja hänen vanhempansa olivat aikanaan voimalaitosyhtiön palveluksessa.
Keinäset asuivat Leppiniemen alueella. Vierasmajaan ei ollut voimayhtiön muhoslaisilla työntekijöillä tai esimiehillä mitään asiaa.
– Kun olin pikkupoika, pihapiiriinkään ei saanut tulla pyöräilemään, Keinänen sanoo.
Vierasmaja oli vain Leppiniemeen tuotujen isojen herrojen käytettävissä. Yleensä isännätkin tulivat Helsingistä.
Keinänen on ollut suurimman osan työiästään töissä kieltenopettajana yliopistomaailmassa Turussa ja Helsingissä. Hän on toiminut myös matkailun parissa muun muassa matkaoppaana.
Hän on ollut aina kiinnostunut arkkitehtuurista ja esimerkiksi Alvar Aallon suunnittelemista kalusteista ja valaisimista.
Vuonna 2013 Keinänen osti vierasmajan, kun tilaisuus tarjoutui. Hänestä tuli sen ensimmäinen yksityinen omistaja.
– Päätin muuttaa Muhokselle. Osittain siinä oli tunnesyyt. Ehkä halusin itselleni tällaisen paikan vanhuudenpäiville.
Keinänen ei itse toimi vierasmajassa yrittäjänä, vaan sitä tehtävää hoitaa hänen äitinsä.
Vierasmaja ei ole vielä avannut oviaan kovinkaan suurelle joukolle ihmisiä.
– Fortumin ja kunnan tilaisuuksia on ollut ja muutamia yksityistilaisuuksia. Tarkoituksena on ruveta tätä markkinoimaan: nettisivut ovat valmistumassa.
Rakennus on jatkossa vuokrattavissa esimerkiksi yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat järjestää edustustilaisuuksia funkkisympäristössä ja vuosikymmenten takaa peräisin olevien tyylihuonekalujen keskellä.
Keinäsen mukaan vierasmajalla on tietty laadukas brändiarvo eikä sitä aiota himmentää.
Yksityisillekin ryhmille vierasmajaa voidaan vuokrata, mutta Keinäsen mukaan yksittäisten ihmisten majoittaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Ja esimerkiksi lapsiperheillä voisi olla vaikeuksia selvitä vierailusta rikkomatta vierasmajan arvokkaita esineitä.
Keinänen asuu itse kiinteistössä ja remontoi taloa museoviraston sallimissa rajoissa, minkä muilta kiireiltään ehtii. Entisten huonekalujen joukkoon hän on tuonut joitakin tyyliltään sopivia esineitä ja taide-esineitä.
Keinäsen mukaan arkkitehti Ervin kohteissa rakennuksia ei koskaan saatu valmiiksi ennakolta aiotulla rahalla. Se näkyy myös vierasmajassa.
– Vierasmaja on näennäisesti vaatimaton, mutta tietyllä tavalla arkkitehtonisesti aika nerokas. Täällä ei ole työvoimaa säästelty. Täällä on pieniä yksityiskohtia kuten kaarevia linjoja, ja puu vaihtuu lattiassa luonnonkiveksi. On erkkeriä ja kulmaa. Ei ole säästelty missään. Ervi kiinnitti huomiota pieniin yksityiskohtiin niin voimalaitostyömailla kuin täälläkin.
– Ervi itse sanoi, että vuosikymmenien päästä kukaan ei tule kysymään, paljonko se maksoi, vaan kuka tämän on suunnitellut ja tehnyt, Keinänen sanoo.
Katso myös kuvagalleria Leppiniemen vierasmajasta.
Valtakunnallisesti merkittävä suojeltu talo
Leppiniemen vierasmaja sai vastikään Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselta Viisikanta-rakennussuojelupalkinnon alkuperäisessä asussa säilytetyn rakennuksen ja pihapiirin esimerkillisestä restauroinnista.
Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema, Muhoksen Pyhäkosken voimala-alueella sijaitseva Leppiniemen vierasmaja on valmistunut vuonna 1948 Oulujoki Oy:lle.
Leppiniemen vierasmaja on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi osana Pyhäkosken voimalaitoksen ja asuinalueen kokonaisuutta. Se on suojeltu Leppiniemen asemakaavassa kaavamääräyksellä.
Oulujoki
Oy
lakkautettiin vuonna 1991, ja sen jälkeen Imatran Voima hallitsi Leppiniemen kiinteistöjä, myöhemmin Fortum.
Fortum ei halunnut pitää asuinkiinteistöjä ja vierasmajaa ja myi kiinteistöt kiinteistöyhtiö Ametalle.
Kiinteistöyhtiö liitti kaikki rakennukset kunnalliseen sähköverkkoon sekä vesi- ja viemärijärjestelmään. Talot saatiin siihen kuntoon, että ne voitiin myydä yksityisille.
Ameta
Oy
on myynyt kaikki Leppiniemen omakotitalot. Vierasmajan lisäksi Leppiniemen entinen kauppa ja posti ovat siirtyneet yksityisomistukseen.
Alueelta on edelleen vuokrattavissa asunto-osakeyhtiömuotoisia pari- ja rivitaloasuntoja. Pari- ja rivitaloasuntoja tai kokonaisia taloja on myös myynnissä.