Vuodet ovat hioneet Kaijan ja Ilen sointia

Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat puurtaneet lauluja yhdessä lähes viisitoista vuot

Kyyneleittä syntynyt. Kuudennen levynsä leppoisissa tunnelmissa työstäneet Kaija Kärkinen & Ile Kallio tunnelmoivat Oulun Foxiassa lauantaina.
Kyyneleittä syntynyt. Kuudennen levynsä leppoisissa tunnelmissa työstäneet Kaija Kärkinen & Ile Kallio tunnelmoivat Oulun Foxiassa lauantaina.

Kaija Kärkinenja Ile Kallio ovat puurtaneet lauluja yhdessä lähes viisitoista vuotta. Aika on hionut lauluteksteistä pois turhan hienostelun ja tuonut musiikkiin uutta ruutia.

Duon kappaleet aina vuoden 1991 Hullu yö -laulusta lähtien tekstittänyt Kärkinen kertoo, että vaikka tekstittäminen saattaa yhä olla hankala ja viikkoja kestävä prosessi, ovat sanoitukset hioutuneet vuosien aikana entistä pelkistetyimmiksi.

"Olen vuosien myötä oppinut teroittamaan sanoituksiani niin, että niistä välittyy kuulijalle se kaikkein tärkein. Myös elämänkokemus on tuonut sanoihin uutta syvyyttä."

Kuka saa kyyneleet -levyllä duo soi muhkeampana kuin koskaan aiemmin. Neil Young -tyylisellä kitaravallilla alkavassa Älä sano sitä sanaa -runttauksessa Kallion kitara rutisee kituliaana näkkileipäsärönä ja hengästyttävänä sähköisenä pyörteenä.

Kärkisen topakat tekstit istuvat hyvin kikkailevaan ja välillä rosoisenakin soivaan mainstream-rockiin. Kärkinen painottaa, että lauluja jo seitsemän pitkäsoittoa tehtailleella pariskunnan työnjako on selkeä. Kallio tekee demot, joiden antamien fiilisten pohjalta Kärkinen sorvaa lyriikat.

"Joskus tekstit syntyvät todella nopeasti, mutta joskus joudun kypsyttelemään niitä useita viikkoja."

Uuden levyn nimikappale Kuka saa kyyneleet syntyi Kärkisen mukaan pikavauhdilla. "Sen laulun salaisuus on siinä, ettei sitä suunniteltu tai hierottu kauhean pitkään." Myös vaikeita ja tuskallisen hitaasti taottuja tekstejä on duon historiaan jäänyt.

"Joka levyllä on yksi tai kaksi sellaista sanoitusta, joihin en ole tekohetkellä ollut täysin tyytyväinen. On lauluja, joiden tekeminen on ollut niin työlästä, tuskaista ja ahdistavaa, että ne jäävät peikkoina kummittelemaan, vaikka vuosia myöhemmin niihin suhtautuukin jo neutraalisti."

Kärkinen kertoo hakevansa sanoituksiinsa paloja sieltä sun täältä. "Voin yhdistellä sanoituksissa omia tarinoitani toisten juttuihin ja siten rakentaa niistä sopivan draamallisia. On tärkeätä, että tekstiin jää ilmaa ja tulkinnanvaraa niin, että ihminen voi liittää ne omaan elettyyn elämäänsä."

Suhdettaan Kallion kanssa Kärkinen pitää rikkautena. Hän kuitenkin myöntää, että omien sanoitusten esittely uudelle yhteistyökumppanille oli alussa vaikeata.

"Alussa oli kova kynnys näyttää tekstejäni Ilelle, vaikka hän oli mieheni. Sittemmin olen kasvanut rohkeammaksi ja suhteemme on antanut uutta itseluottamusta."

Vaikka Kärkinen käsittelee lyriikoissaan arkojakin asioita, on laulujen perusvire enemmän positiivinen kuin synkistelevä.

Kriisejä Kärkinen pitää kasvattavina. "Hyvä lauluteksti ei vaadi oman elämän tuhoamista. Ongelmia on jokaisella, mutta ne on hyvä käyttää hyväksi, koska ihmisen on helpompi kriisien aikana luoda jotain uutta."

Arto Kiuru

Ilmoita asiavirheestä