Voiko vyöruusun puhkeamista estää?
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka on jäänyt hermojuurten ganglioihin vesirokon yhteydessä. Vesirokon taas on aikuisista sairastanut valtaosa eli noin 98 %, osa tietämättään. Ne harvat aikuiset, jotka eivät ole siis vesirokkoa sairastaneet, eivät voi saada vyöruusuakaan ennen vesirokkotartuntaa.
Lapsilla ja nuorilla vyöruusu on harvinaista. Sitä vastoin iän karttuessa vyöruusu yleistyy, ja yli 80-vuotiaista vyöruusun voi saada jopa joka toinen.
Vyöruusu kukkii yleensä yhden, harvoin kahden tai kolmen vierekkäisen hermon hermottamalla alueella. Tunnusomaista taudille on sille tyypillinen rakkuloiva, aikanaan rupeutuva, paikallinen ihottumakylvö ja usein kiusallinen kipu, joka voi taudin aktiivivaiheen jäädä pidemmäksikin aikaa ”jälkiherpeettiseksi hermosäryksi”. Tällainen jälkisärky saattaa kestää kuukausia, harvoin kuitenkaan vuosia iho-oireiden häviämisen jälkeen ja sitä esiintyy joka viidennellä yli 80-vuotiaista, mutta vain 5 %:lla alle 60-vuotiaista.
Vyöruusun vaikeusaste vaihtelee runsaasti. Vyöruusun virushoito aloitetaan mahdollisimman pian immuunivajavuuspotilaille, kolmoishermoalueen vyöruusua sairastaville sekä iäkkäille, yli 60-vuotiaille potilaille, joilla taudinkuva on raju ja kivulias. Muiden vyöruusupotilaiden hoito suunnitellaan tapauskohtaisesti.
Vyöruusu voi uusiutua 1–4 %:lla jopa vuosienkin kuluttua.
Vyöruusua voidaan ehkäistä vesirokkorokotetta noin kymmenen kertaa enemmän antigeeniä sisältävällä vyöruusurokotteella (Zostavax®). Sen suojateho on 80 %:n luokkaa. Parempi vyöruusurokote, jonka suojateho on yli 95 %, päässee Suomen markkinoille parhaimmillaan jo ensi vuonna.
Vyöruusurokote voidaan antaa ilman vasta-ainemäärityksiä aivan kuten vesirokkorokotekin. Rokotteen annolle esteinä ovat lähinnä erilaiset immuunipuutokset.
Jos aikuinen ei ole sairastanut lainkaan vesirokkoa, voi vesirokkorokotteesta saada hyötyä vyöruusunkin ehkäisyyn.
Vesirokkorokotuksen saanut todennäköisimmin hyötyy myös vyöruusurokotuksesta vyöruusun ehkäisyssä.