Osa piti sitä taktisena vetona, osa vitsinä. Ei olisi kannattanut pitää.
Rehtori Jouko Niinimäen loppuvuonna lanseeraama ajatus yliopiston muutosta Oulun keskustaan oli jättiyllätys, mutta jo parissa kuukaudessa se on saanut vahvat siivet.
Markku Rättilä kirjoitti Kalevassa viime viikolla, että yliopiston hallitus saattaa tehdä yliopiston siirtoon tähtäävän päätöksen jo 28. huhtikuuta.
Tämä kertoo muuttohalujen todellisen luonteen, vahvistumisen ja vakavuuden.
Vielä hetki sittenhän Niinimäki itse arvioi tässä lehdessä, että "hallituksen tahtotilan kertovaksi päätösasiaksi tämä koetetaan saada kesään mennessä".
Yliopisto miettii siirtymistä keskustaan, kaupungin logistiseen ytimeen koska kilpailukyky.
Kyse on siitä, minkä yliopiston opiskelijat valitsevat. Valinnan varaa on rutkasti, eikä Oulu ole takuuvarma pysäkki enää edes pohjoisen nuorille.
Satuin paikalle, kun Niinimäki pienessä piirissä tästä näkökulmasta perusteli yliopiston sijaintia keskustassa, pelipaikalla.
Kalevan mukaan Niinimäki on kiertänyt samalla agendalla isommissakin porukoissa: luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden palavereissa.
Selvää siis on, että Niinimäki uskoo näkyynsä, vaikka se toteutuisi hänen seuraajan tai seuraajan seuraajan aikana.
Juuri tämä pakottaa miettimään itse asiaa. Ainakin epäilyn Niinimäen oman egon rakentamisesta voi unohtaa.
Ylipistolle sopivat paikat keskustassa ovat rajalliset. Asemanseutu Rata- ja Rautatienkadun välissä tulee ensimmäisenä mieleen.
Mutta tulisiko siinä ongelmaksi mahdollisen muuton ajoitus? Niinimäki on sanonut, että ensi syksynä Linnanmaalla aloittava ehtii valmistuakin Linnanmaalla.
Voisiko Oulun uskottavan kehittymisen koetinkiveksikin muodostunut alue odottaa niin kauan, vaikka Oulun elinvoima kaipaa kiriapua nopeasti?