Olemmeko varautuneet siihen, mitä kehitys teknologian alalla voi tuoda mukanaan? Populaarikulttuuri on täynnä visioita tulevaisuudesta terminaattoreista matrixiin, mutta missä menee todellisuuden raja?
Teknologiset edistysaskeleet vaikuttavat koko yhteiskuntaan, mutta pystyykö kehitystä ohjailemaan? Ymmärrämmekö edes teknologian kehityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia?
Tutkija Toni Ahlqvist Turun yliopistosta on kirjoittanut opetusministeriön toimeksiantaman ja kauppa- ja teollisuusministeriön tukeman tutkimuksen teknologian kehittymisestä ja siihen liittyvistä yhteiskunnallisista vaikutuksista. "Keys to the Futures: Societal Reflections on Developing Key Technologies and Their Impacts on Human Qualifications" -tutkimus toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa.
Tulevaisuuden hahmottaminen on aina pelkkien visioiden varassa. Ahlqvist kertoo tutkimuksen metodina käytetyn delfitekniikkaa, jossa eri alojen asiantuntijat saivat arvioida kirjallisuuden pohjalta luotuja visioita, sekä niiden koulutuksellisia ynnä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia.
"Asiantuntijoissa oli mukana niin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n ja Valtion teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin osaajia, kuin kansainvälisiä tulevaisuudentutkijoitakin. Tavoitteena oli luoda näkökulmia teknologioiden kehitykseen sekä ammatti- ja koulutusalojen muutokseen tulevaisuudessa", Ahlqvist selventää.
Tulevaisuuden teknologiat
Keskeisimmiksi teknologia-aloiksi tulevaisuudessa asiantuntijat ennustivat informaatio- ja kommunikaatioteknologian, bioteknologian sekä materiaali- ja nanoteknologian. Näistä bioteknologian osuus painottuu, ja tulevaisuuden yhteiskuntaa voidaankin kutsua bioyhteiskunnaksi. Alojen väliset rajat madaltuvat, ja teknologioiden yhdistyessä syntyy uusia, niin sanottuja fuusioteknologioita, kuten bioelektroniikka tai älymateriaalit.
Teknologia siis kehittyy varmasti, mutta mitä uudella teknologialla sitten tehdään? Keskeisimmiksi kehityskohteiksi, joilla on myös selkeästi yhteiskunnallista painoarvoa, asiantuntijat arvioivat kohdennetut täsmälääkkeet, joilla päästään hoitamaan potilasta jopa solutasolla, erilaiset sensorit, joilla seurataan ympäristön tapahtumia, sekä yhä nopeamman kommunikaation mahdollistavan integroidun teknologian.
Utopialta asiantuntijoiden mielestä eivät myöskään vaikuttaneet biolääketieteelliset materiaalit, joista ihmisille voitaisiin rakentaa "varaosia". Älykkäät materiaalit, jotka tarvittaessa korjaavat itse itseään, ovat yhtälailla mahdollisia.
Diagnostiikka, tekstin ja kuvien siirtoon käytetty 3G-tekniikka ja erilaiset kuparin korvaavat fotoniset materiaalit laitteissa kehittyvät yhä edelleen.
"Teknologia läpäisee koko yhteiskunnan. Se on oleellista niin tuotannon perusrakenteena kuin lopputuotteenakin", tiivistää Ahlqvist.
Merkittävää osaa yhteiskunnassamme jo nykyään esittävä informaatioteknologia vahvistaa asemiaan, sillä kaikilla aloilla käytetään yhä enemmän hyväksi informaatio- ja kommunikaatioteknologian erilaisia sovellutuksia. Esimerkkeinä voidaan mainita tietokoneistuvan terveydenhuollon, etäopetuksen ja etätyöskentelyn yleistyminen. Tietotekniikka sovellutuksineen on jo nyt läsnä käytännössä kaikkialla.
Teknologiakin on ihmisen toimintaa
Ahlqvistin mukaan teknologian rakentuminen tulisi nähdä systeeminä, jolla sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset taustat. "Tekniikkaa räätälöidään hyvin tarkkaan erilaisille käyttäjäkunnille. Se on kuitenkin aina ihmisten välistä toimintaa, ja tekniikkaa tulisi myös tutkia ihmisten toimintana."
Tutkimuksessa korostetaan, että teknologioita tulisi lähestyä sosioteknisinä verkostoina, joiden suunnittelussa on otettava huomioon myös yhteiskunnalliset näkökohdat. On tärkeää, että niin tutkimuksen tavoitteista kuin keinoistakin keskustellaan laajasti.
"Tekniikka ei ole pelkkää tekniikkaa", toteaa kulttuurimaantieteilijän taustan omaava Ahlqvist.
Monialaiset fuusio-osaajat
Koska teknologian sisällöt ja kehityskohteet monipuolistuvat, tarvitaan luonnollisesti myös uudenlaisia ammattilaisia niitä hyödyntämään. Koulutusjärjestelmän tulisi ottaa tämä seikka huomioon mahdollisimman pian, jo lähitulevaisuudessa.
Suureen arvoon nousevat fuusio-osaajat, moniammattilaiset, joilta löytyy vahvan tekniikan osaamisen lisäksi myös yhteiskunnallista tai taloudellista ymmärrystä.
"Akateemisissa opinnoissa on pyrittävä säilyttämään riittävät vapausasteet. Opiskelussa tarvitaan hengittävyyttä, kaikkia opiskelijoita ei tulisi pakottaa raaka-aineeksi lukiomaiseen opintoputkeen", Ahlqvist painottaa näkemystään.
Tutkimuksessa kerättiin myös näkemyksiä uusien ammattinimikkeiden uskottavuudesta. Ammatit oli luotu yhdistelemällä erilaisia teknologisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia. Suurinta kannatusta saaneet tittelit kuulostavat osittain tutuilta, vai mitä sanotte bioinformaatikosta, virtuaalilääkäristä tai älytalojen suunnittelijasta?
Bioinformaatikon työnkuvaan kuuluisi työskentely geneettisen tiedon parissa, virtuaalilääkäri toimisi etälääkärinä virtuaalitodellisuuden avulla, ja älytalojen suunnittelija kehittelisi teknologisia toimintoja tulevaisuuden koteihin.
Vastuunsa tuntevista moniosaajista tulee tärkeä osa huomisen arkipäivää.