Suomen yritysverojärjestelmä on joutumassa pakkoremonttiin, kun Virosta tulee 14 kuukauden kuluttua Euroopan unionin jäsenmaa.
Virossa toimivat yritykset eivät maksa veroa. Eteläisen naapurimaan yritysverokanta on nolla.
Paineita Suomen verojärjestelmään tulee myös Ruotsista, sillä länsinaapurin yritysvero on 28 prosenttia ja Göran Perssonin hallitus suunnittelee laskevansa sen 25 prosenttiin.
Suomen yritysverokanta on 29 prosenttia. Sitä on nostettu kahteen otteeseen eli vuosina 1996 ja 2000.
Irlanti on päättänyt alentaa yritysverokantansa ensi vuoden alusta 12,5 prosenttiin.
Verokanta
25 prosenttiin
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas painottaa, että Suomen on leikattava yritysverokantaa pikaisella aikataululla 25 prosenttiin.
"Verojärjestelmämme kilpailukyvyn parantaminen on maaliskuun 2003 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen tärkeimpiä ohjelmakohtia",sanoi Jalas esitellessään tiistaina Euroalueen taloustutkain -raporttia.
Jalaksen mukaan Suomelle on erittäin merkityksellistä, millaiset yritysverojärjestelmät ovat voimassa EU-jäsenyyttä hakeneissa maissa ja varsinkin maissa, jotka ovat lähellä Suomea.
Viro ei riko
EU:n normeja
Keskuskauppakamarin verotusasiantuntija osastopäällikkö Hannele Ranta-Lassila vakuuttaa, että Viro ei riko yritysverottomuudellaan EU:n normeja.
"Kun veroedun saavat sekä virolaiset että ulkomaiset Virossa toimivat yritykset, niin EU:lla ei ole silloin asiaan mitään sanomista. Ketään ei syrjitä, kun kohtelu on kaikille sama. Virolle yritysveron puuttuminen on tietysti tärkeä kilpailutekijä."
Ranta-Lassila selvittää, että Virossa verotus alkaa vasta siinä vaiheessa, kun voitto jaetaan yrityksestä ulos. Silloin voitosta menee veroa 26 prosenttia. Jos voitto jää yritykseen, veroa ei mene.
Jalas muistuttaa, että Viron kilpailukykyä lisää myös se, että maa on hyvin vähän velkaantunut ja valmistautunut huolella EU-jäsenyyteen.
Tulokkaista
uutta potkua
Jalas ei ole lainkaan huolissaan siitä, että kymmenen uutta EU:n jäsenmaata saattavat siirtää Euroopan talouden elpymistä pitkälle tulevaisuuteen samaan tapaan kuin kävi Itä-Saksan yhdistyessä Länsi-Saksaan.
"Hakijamaat tuovat uutta dynamiikkaa myös vanhoihin jäsenmaihin. EU:n piiriin tulee itäisestä Keski-Euroopasta 100 miljoonaa ihmistä, jotka ovat myös hyvin koulutettuja:"
Jalaksen mukaan Saksat yhdistyivät taloudellisesti erittäin hankalalla tavalla, kun itämarkan ja länsimarkan vaihtosuhteeksi päätettiin 1:1.
"Kun poliittisesti niin oli päätetty, Itä-Saksan tuotanto ei ollut yhdistymishetken jälkeen enää kilpailukykyistä. Kaiken lisäksi työn tuottavuus Itä-Saksassa oli vain puolet Länsi-Saksan tasosta."
Jalas muistuttaa, että vuoden 2004 alusta EU:hun astuvissa maissa kansalliset valuutat säilyvät ja työvoiman liikkuvuutta vanhoihin EU-maihin rajoitetaan.
Hän myöntää, että 14 kuukauden kuluttua voi ilmetä myös käynnistyskitkaa. Se on hänen mukaansa luonnollista, kun kahden erilaisen järjestelmän ja historian omaavia maita liittyy yhteen.
"Kilpailupolitiikan ymmärtäminen vie aikansa uusien jäsenmaiden yrityksissä. Suuri kaari on kuitenkin alkanut paljon aikaisemmin kuin itse jäsenyyshetkestä. Hyvin toteutettu laajentuminen on talouskasvun tärkeä perusta koko EU:ssa lähivuosina."
Jalaksen mukaan Suomelle on eduksi, että uudet jäsenmaat menestyvät EU:ssa. "Uudistustahtia pitää kuitenkin jatkaa, myös jäsenyyden jälkeen. Tulevat EU-maat ovat tehneet jäsenyyden eteen jo valtavasti työtä, mutta alhaisen lähtötason vuoksi työtä on jatkettava."
Saksan talous
taantuu yhä
Keskuskauppakamarin ekono-misti, johtaja Jukka Kero on huolissaan Saksan taloudesta, joka on vaipunut sitkeään taantumaan. "Saksan talouden vaikeudet heijastuvat naapurimaihin, joiden taloudet kasvavat vain hitaasti."
Keron mukaan euroalueen talouskasvu on tänä vuonna jäämässä noin yhteen prosenttiin. Suomen kokonaistuotannon kasvu kuitenkin ylittänee Saksan lukeman selvästi.
"Saksan taloustilanne on nyt huonointa yhdistymisen sopeutumisvaiheen jälkeen. Maailmantalouden veturin vaihtuminen Yhdysvalloista Eurooppaan ja Saksaan ei ole toteutunut", painottaa Kero.
Hän on kallistumassa sille näkökannalle, että Euroopan keskuspankki voisi laskea korkojaan, ei Suomen takia, vaan suurimman euromaan Saksan takia. "Koronlaskua puoltavat maltillinen inflaatio, talouskasvun hitaus ja suuri epävarmuus, joka heijastuu sekä kulutukseen että investointeihin."