Kunnan investoinneilla voidaan merkittävästi luoda yksityisen sektorin taloudellista toimeliaisuutta pienellä panostuksella. Esimerkki löytyy läheltä. Kuusisaaren 1,5 miljoonan euron puistoinvestoinnilla mahdollistettiin alueen uusi tapahtumakäyttö. Se on näkynyt Qstockin kävijämäärissä. Nyt Kuusisaaren alueelle on tulossa Kissankosken 0,5 miljoonan euron siltainvestointi, joka mahdollistaa tapahtumakohtaisen maksimikävijämäärän nostamisen Kuuskassa vajaalla 10 000:lla poistumistiereittien parantumisen myötä.
Kiikelin löylymaailman ympäristöön tehtävällä kaupungin 1,5 miljoonan satsauksella ja Töölö Urbanin 6,6 miljoonan panostuksella löylymaailmaan on yhtä suuret vaikutukset matkailuun kuin Kuuskassa tehdyllä satsauksilla.
Kuntien investointeja on kahdenlaisia. On investointeja, jotka lisäävät käyttötalousmenoja ja investointeja, jotka mahdollistavat muiden toimijoiden panostuksia ja lisäävät työllisyydenkin kautta kunnan verotuloja. Valitettavasti talousarvion säästötalkoissa ensimmäisenä leikkauslistalla ovat yleensä nämä jälkimmäiset, koska vaikutukset eivät kohdistu suoraan johonkin ihmisryhmään.
Oulussa on vuoden sisällä tulossa poliittiseen päätöksentekoon iso joukko näitä ”suuntainvestointeja", joissa kaupungin oheisinvestoinneilla on merkittävä vaikutus lähitulevaisuuteen. Potentiaalinen vaikutus on kertaluokkaa suurempi kuin Kuuskassa tai Kiikelissä, mutta riskitasokin on suurempi.
Raksilan uusien markettien asiakasvirtojen ohjaus maanalaiseen pysäköintilaitokseen on ensimmäinen. Paras vaihtoehto olisi ottaa asiakasvirrat kiinni Kajaanintielle tehtävillä rampeilla, jotka vievät liikennevirrat jo sieltä kellaripysäköintiin. Näin saisimme liikenteellisesti tilaa asemanseudun kehittämiselle. Ramppijärjestely maksaisi 15 miljoonaa euroa. Osa siitä tulisi kaupungille, osa marketalueen toimijoille. Asia tulee linjattavaksi poliittisesti huhtikuussa.
Ilman tätä ratkaisua on hankala kuvitella pohjoisen alikulun ympäristöön sujuvaa liikennöintiä, mikäli poliisi- ja oikeustalon tontille saadaan yhteistyössä Senaatin asema-alueet Oy:n kanssa syntymään tapahtuma- ja elämyskeskus. Potentiaalina on saada 150 miljoonan marketinvestointi, joka on saumattomasti yhteydessä asemanseudun 400 miljoonan hankkeeseen.
Asemanseutu vaatii kehittämisessä samanlaista näkemystä. Panostus kaupunkina tulee vaatimaan poliittisen päätöksenteon kautta kymmeniä miljoonia. Hyödytkin ovat merkittäviä taloudellisesti, kaupunkikuvallisesti ja ennen kaikkea tulevaisuudenuskoa vahvistavasti.