Tapio Viitajylhä pohtii Kalevassa (28.7.) Tornionjoen lohen käyttäytymisen muutosta.
Joella on kova kalastuspaine. Viitajylhän mukaan tämä voi aiheuttaa lohen käyttäytymisen muuttumista: rohkeimmat lohet joutuvat tehokkaimmin pyynnin kohteeksi, jolloin jäljelle jäävät kalat ja niiden jälkeläiset ovat aiempaa varovaisempia.
Kalastajien on oltava entistä taitavampia saadakseen saalista.
Johtopäätös voi olla oikea tai ainakin oikeansuuntainen. Lohen keski-ikä on 5–6 vuotta. Lohen sukupolvi vaihtuu kymmenen kertaa ihmistä nopeammin, joten valinnan tai perimän muutokset voivat näkyä suhteellisen nopeasti.
Iijoella aikaisin jokeen nousseet niin sanotut kirsilohet ovat käytännössä hävinneet. Aiemmin kalastajien piti laskea rysät veteen heti jäiden lähdettyä, kirsilohet saapuivat jokeen varhain. Joskus tästä aiheutui vahinkoja, kun tuuli työnsi jäät takaisin rantaan.
Nykyisin samanlaista kiirettä ei enää ole. Iijokeen lohet palaavat nykyisin myöhemmin. Varhain nousevia kirsilohia ei ole ollut emokalojen joukossa. Kalan käyttäytyminen on muuttunut.
Tornionjoella emokaloissa on myös varhain nousevia lohia, ominaisuus on säilynyt, säilynee jatkossakin.
Viitajylhä toteaa omien käytännön havaintojen perusteella, että lohet käyttäytyvät joessa normaalisti, ovat hyväkuntoisia, mutta ottavat vieheeseen aiempaa heikommin. Mutta samaan aikaan joella on havaittu myös niin sanottuja "laiskoja" lohia.
Osittain tämä on luonnollista, erityisesti runsaan lohimäärän aikana kalat puolustavat kutualueitaan ja vahingoittavat toisiaan.
"Laiskojen" lohien taustalla voi olla myös pyydä ja päästä -kalastus. Virkistyskalastaja vapauttaa kalan omasta halustaan, ammattikalastaja joutuu toisinaan päästämään saalista takaisin määräysten vuoksi.
Pyydystäminen ja vapauttaminen ei ole lohelle hyväksi, siitä aiheutuu tai voi aiheutua haittavaikutuksia erityisesti villeille kaloille. Ihmissilmä ei näe, eikä tutkimuskaan välttämättä pysty osoittamaan kaikkia vaikutuksia.
Kalastusta tulee säädellä tutkimustiedon pohjalta, mutta perustana tulee olla myös mahdollisimman laaja tieto merialueen ja jokivarsien kokemuksista, tärkeää on myös kalastusperinteiden tuntemus.
Kalastusta ei voi eikä saa ohjata pelkästään kirjoituspöydän takaa tehtyjen arvioiden ja jopa tutkimustavoitteiden perusteella.
Jos näin tehdään, niin seuraukset voivat olla paitsi lohikannoille myös ammatti-, virkistyskalastukselle ja kalastusperinteille tuhoisia.
Hyvä tai huono kesä, lohi tuo mukanaan murheita. Kahden heikomman kesän jälkeen tämän vuoden lohikesä on kuitenkin ollut hyvä. Tästä on syytä olla iloinen – tai ainakin olla tyytyväinen.
Risto Tolonen
Ii