Saukot laskevat mäkeä Sanginjoen vanhalla koululla. Majava nakertaa haapaa Patelassa. Karhu etsii talvipesää Oulujoen varrelta.
Villiä luontoa ei tarvitse enää etsiä kansallispuistoista, sillä muutamassa vuodessa lajit ovat levinneet taajamiin. Oulun seudun riistamiehet ovat kehityksestä yhtä ihmeissään kuin kaikki muutkin.
"Pellot on rakennettu asunnoiksi. Nyt rakennetaan jo metsiäkin", oulunsalolainen riistamies Arvo Isteri pohtii. Hän selittää ilmiötä sillä, että ihmiset muuttavat sinne, missä eläimet ovat aina asuneet.
Kaakkurissa voi törmätä hirveen, koska siellä on eläinten luontainen reitti. Samasta syystä Oulunsalon Salonpäässä ja Haukiputaalla hirvet lepäävät ja ruokailevat talojen pihoilla.
Hirvet eksyvät keskustaan
Sarvipäitä on jopa keskellä Oulua. Viime kesänä kaupungista lopetettiin 20 hirveä, jotka olivat joutuneet nokkapokkaan ihmisen kanssa.
Stora-Enson tehtailla majaili kolme hirveä viimeksi tällä viikolla. "Paras tapa on odottaa, että ne lähtevät itse pois", vierailijoihin tottunut suojelupäällikkö Jaakko Hietala sanoo.
Eläimillä on vaikeuksia tottua Oulun seudun taajamien kasvuun. Ne eivät löydä uusia laitumia nopeasti. Joidenkin eläinten on jäätävä taajamiin, koska kannat ovat kasvaneet suuriksi.
On siis opittava ihmisten tavoille.
"Haukiputaalla hirvet ovat oppineet käyttämään alikulkuja", metsästäjä Matti Himanka on huomannut. Ne jotka eivät opi, kuolevat nopeasti. Tiistaina metsästäjät lopettivat taas yhden moottoritielle eksyneen hirven.
Karhu talvehtii kaupungissa
Metsän kuninkaasta on tulossa myös kaupunkimetsien kuningas. Tänä syksynä ihmiset ovat törmänneet karhuun kaikissa Oulun seudun kunnissa.
Yleensä taajaman läpi tallaava otso on erauspoikanen, joka etsii reviiriä. Uutta on havainto, jonka mukaan aikuinen karhu tekee talvipesää Oulun kaupungin rajojen sisällä, lähellä Muhoksen rajaa.
Jussi Röyttä, Oulun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja, asuu lähellä karhua. "Lähin havainto karhusta on tuossa 400 metrin päässä", Röyttä sanoo ja viittaa kädellä tielle.
Nyt hän on kuitenkin lähdössä etsimään majavan syömiä puita Pilpanojalla.
Arka majavakin
tottuu
Sanginjoen varrella majava on syönyt paksun haavan melkein poikki. Joen toisella puolella on golfkenttä. "Kun majava ilmestyi tänne kymmenen vuotta sitten, ihmeteltiin, miksi puut kulkevat poikittain joessa", Röyttä muistelee. Majava on hakenut puita sieltä täältä ja yrittänyt rakentaa patoja Pilpanojaan.
Tuoreita jälkiä ei näy. Röyttä arvelee majavan olevan vielä sen verran arka, että golfkentän rakennustyöt ajoivat sen kauemmaksi.
Kanadanmajavakin voi tottua ihmiseen. Viime kesänä yksi otus kuvattiin Kalevan toimituksen pihalla Lekatiellä.
Taantuviakin
lajeja on
Eläinten liika tuttavallisuus on kuitenkin vaaraksi. Karhu pelottaa ihmisiä, hirvi ja majava aiheuttavat tuhoa, minkki ja supikoira syövät riistalintuja.
Vihatuimpia on hylje, joka on nopeasti levinnyt ihmisten ilmoille. Kiiminkijokisuussa herkkusuut ovat tulleet rantakivikoille saakka ja nousseet jopa jokeen. "Ne ovat härskejä, voivat katsella kalamiestä 50 metrin päästä ja tyhjentää pyydyksiä", toiminnanohjaaja Tomi Jokivirta Haukiputaan riistanhoitoyhdistyksestä sanoo.
Kiusankappaleeksi on koettu myös harmiton piisami. Jyrsijä on kuitenkin katoamassa maalta ja kaupungista, vaikka jonkun yksilön tiedetään uivan vielä myös Laanaojassa.
Piisamin kohtaloksi ei ole koitunut ihminen vaan minkki tai kulkutauti. Ihan kaikki metsäneläimet eivät siis marssi riemusaatossa ihmisten takapihoille.
