Eteläisessä Suomessa pelätään, että viljasato jää kehnoimmaksi sitten katovuoden.
Pohjois-Pohjanmaan alueella ei voida puhua katovuodesta, ei ainakaan tämänhetkisen tilanteen perusteella, rauhoittelee Pro Agria Oulun kasviasiantuntija Marika Tuomikoski.
Määrällisesti satoa näyttää tulevan näillä main noin 85–90 prosenttia tavanomaisesta, sanoo Tuomikoski.
– Viljojen välillä ei vaikuttaisi olevan suuria eroja satonäkymien suhteen. Ratkaisevaa ei ole ollut niinkään se, mikä vilja on valittu, vaan se, kuinka aikaisin on menty kylvämään.
Söikö poikkeuksellisen kuiva ja lämmin toukokuu satoa myös pohjoisessa?
– Viimeisenä kylvettyjen peltojen satoa se rokotti paikoin merkittävästi. Monilla pelloilla voidaan kuitenkin yltää sadoissa hyvin lähelle normaalivuotta.
Satonäkymien kannalta ihanteellisin sää lähipäivinä ja kesän edetessä olisi poudan ja maltillisen sateen vuorottelu.
– Ja tietenkin syksylle kuivat sadonkorjuukelit täytyy laittaa toivomuslistalle.
Viljan laatu vaihtelee
Viljojen kasvu on Oulun seudulla edellä tavanomaisesta noin viikon.
– Kuivat jaksot stressasivat kasvustoja sen verran, että monilla pelloilla kasvurytmi on ollut nopeampi kuin tavallisesti. Viljat tulevat tähkälle hieman normaalia lyhyempään varteen, Tuomikoski kertoo.
Millaiselta viljan laatu näyttää näillä leveyksillä?
– Tavallista epätasaisemmalta. Kuivan sään jälkeen vilja alkoi tehdä jälkiversoja. Tämä tarkoittaa sitä, että viljakasvit tuleentuvat epätasaisesti.
Tuholaispaine alkaa Tuomikosken mukaan olla jo hiipumassa.
– Tautien suhteen voidaan odottaa jokseenkin tavanomaista kesää ja syksyä. Tautitorjuntaa ei kannata hyvillä kasvustoilla jättää välistä, kun otetaan huomioon koko Suomen viljan satonäkymät.
Viime vuonna viljanpuinti venyi todella myöhään. Tuomikoski uskoo, että sama tuskin toistuu tänä vuonna.
– Kylvöt päästiin aloittamaan ajoissa. Lisäksi tarvittavaa lämpösummaa ja auringonpaistetta on saatu enemmän kuin viime kesänä.
Perunan satonäkymät
Perunapellot ovat Pohjois-Pohjanmaalla olosuhteiltaan vaihtelevia. Juhannuksena ja sen jälkeen saadut sateet ovat olleet paikoin riittävät, paikoin riittämättömät.
– Osaa pelloista on pystytty kastelemaan joko päältä päin tai pumppaamalla vettä säätösalaojiin. Jotkut lohkot sen sijaan ovat olleet kastelun ulottumattomissa ja niin kuivia, että kovat tuulet ovat kuluttaneet penkkejä istutuksen jälkeen, Tuomikoski sanoo.
Tämän kesän varhaisperunat ovat olleet poikkeuksellisen maukkaita, koska lämpimällä säällä niihin on ehtinyt muodostua jauhoisuutta tuovaa tärkkelystä.
– Perunankin satonäkymät vaikuttaisivat olevan lähellä normaalia vuotta. Kuivuudesta kärsineillä pelloilla taimettuminen on ollut epätasaista, ja siitä johtuen myös mukulakoko saattaa syksyllä olla vaihtelevampaa. Toivottavasti laadussa päästään kriittisimpienkin kuluttajien kriteerit täyttävälle tasolle.
Kolmas säilörehusato?
Ensimmäinen säilörehusato korjattiin Oulun seudulla ennen juhannusta.
– Sato jäi poikkeuksellisen pieneksi mutta oli laadultaan lähellä tavanomaista. Nurmien kasvu näyttäisi nyt tyydyttävältä, joten toisesta sadosta voidaan odottaa huomattavasti parempaa.
Kaikki panostavat nyt toiseen satoon, jotta talven rehut saadaan turvattua.
– Jotkut suunnittelevat kolmannen sadon ottamista. Se näyttäisi mahdolliselta, kun ottaa huomioon, kuinka aikaisin ensimmäinen sato korjattiin. Kovin myöhälle kolmatta satoa ei saa venyttää, ettei se heikennä nurmien talvenkestoa.
Oulun seudun vilja- ja perunapelloilla tehdään parhaillaan ruiskutuksia tauteja vastaan. Myös kuivaheinää korjataan.
Millaisin mielin maanviljelijät kotipelloillaan ovat?
– Sääennusteita seurataan ahkerasti, kuten aina. Samalla pidetään silmällä muun Suomen kasvukautta. Viljelyksillä käydään tiuhaan tahtiin varmistamassa viimeisintä tilannetta ja muutoksia kasvustossa. Myös tulevan vuoden lannoitevalinnat tuntuvat olevan monella mielessä, Tuomikoski vastaa.
