Ulkomaankauppaministeri Jari Vilén (kok.) patistaa nykyistä EU-puheenjohtajamaata Tanskaa löytämään ratkaisun elintarvikeviraston sijoituskiistaan. "Se on puheenjohtajan velvollisuus", Vilén korosti torstaina Helsingissä.
"Aika on tekijä, joka toimii Suomea vastaan. Vuonna 2004 asiasta saattaa olla neuvottelemassa 25 jäsenmaata", Vilén muistutti lähtiessään Brysseliin EU:n ylimääräiseen huippukokoukseen. Virastopaketti ei ole Brysselin kokouksen virallisella asialistalla.
Vilén on pohdiskelut kompromissia, jossa pääosa virastosta - johto ja suurin osan työpaikoista - olisi sijoitettu Suomeen ja eräät ulkoiset tehtävät Italian Parmaan.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kommentoi keskiviikkona Vilénin yksityisajattelua. "Suomi ei ole tällaista esitystä tehnyt. Eikä tee. Emme neuvottele Italian kanssa", Lipponen tähdensi.
Hallituksella yhtenäinen linja
Vilén toppuutteli asiasta syntynyttä kohua. "Pääministerin ja minun lausunnoissani ei ole mitään ristiriitaa. Hallituksen kanta on yhteneväinen. Meillä on kaikki oikeudet ja edellytykset saada elintarvikevirasto itsellemme."
"Avaimet ovat Tanskan käsissä. Sen minkä lausuin ääneen oli vain materiaalia Tanskalle pohtia erilaisia käytettävissä olevia vaihtoehtoja. Suomi odottaa Tanskan toimia tässä asiassa.", Vilén sanoi.
Ensi vuonna EU:n puheenjohtajana on ensin Kreikka ja sitten Italia. EU-lähteiden mukaan elintarvikeviraston sijoituspaikasta on silloin entistä vaikeampi löytää sopu. Jos asiasta päättäminen jää vuoteen 2004, tilanne mutkistuu edelleen, koska silloin neuvottelupöydässä on todennäköisesti kymmenen uutta jäsenmaata.
Italia jarruttaa viraston sijoittamista Suomeen, koska haluaa sen itselleen. Suomea tukee kaikki muut EU-maat. Elintarvikevirasto aloitti toimintansa tämän vuoden alussa Brysselissä. EU-komissio pyrkii siihen, että virasto jäisi pysyvästi Brysseliin.
Sopu maataloustuista siirtynee
Unionin laajentumisesta hallituksessa vastaava Vilén on luottavainen, että neuvottelut 10 hakijamaan kanssa saadaan päätökseen joulukuussa. Tästä on saatava hänen mukaansa Brysselin huippukokouksessa vahvistus.
Vilén piti hyvin epätodennäköisenä, että huippukokouksessa löydettäisiin sopu suorista maataloustuista uusille jäsenille.
Suomi kannattaa EU-komission esitystä, jonka mukaan uudet jäsenmaat saisivat aluksi 25 prosenttia nykyisten jäsenmaiden tuista ja kymmenen vuoden siirtymäajan kuluessa taso nousisi sataan prosenttiin. Uusista jäsenvaltioista ei tule heti nettomaksajia.
Itsekkyyttä eri puolilla Eurooppaa
Vilénin mukaan mitään takeita ei ole, että kaikki hakijamaat tulevat EU:n jäseniksi. Hän muistutti, että jokaisessa hakijamaassa, Kyprosta lukuunottamatta, järjestetään kansanäänestys unioniin liittymisestä.
"Neuvottelutuloksen on oltava sen sisältöineen, että hakijamaiden kansalaiset voivat sen hyväksyä. Olen jossain määrin huolissaan itsekkyydestä, jota esiintyy eri puolilla EU:ta", Vilén sanoi. Laajentuminen vahvistaa hänen mukaansa Euroopan rauhaa ja taloudellista vakautta.