Mainos

Vii­vyt­te­le­mäl­lä saadaan va­hin­koa aikaan

Vanhustenhoitoon ja palvelukotien toimintaan liittyvä uutiset ovat olleet järkyttäviä.

Marjo Kolehmainen
Marjo Kolehmainen

Vanhustenhoitoon ja palvelukotien toimintaan liittyvä uutiset ovat olleet järkyttäviä. Todella tuomittavaa toimintaa. Valitettavasti monissa keskusteluissa mm. Esperin ja Attendon toimintatavat on yleistetty koskemaan koko yksityistä sektoria. Julkisessa keskustelussa on nähty, että yhtenä syypäänä tilanteeseen on yrittäjien ahneus. Puurot ja vellit ovat sekaisin ja liian iso osa rehellisistä ja yhteiskuntavastuunsa tuntevista yrittäjistä ovat saaneet kuulla kunniansa keskustelun roihutessa.

Meille yrittäjäjärjestössä yrittäjyys on kasvollista toimintaa, jossa omistaja yrittäjä on itse aktiivisesti mukana. Äänenpainot, joissa vaaditaan, että sosiaali- ja terveysalan yritykset eivät saa tuottaa voittoa, ovat pienestä pk-yrittäjästä enemmän kuin outoja. Se voitto, jonka pienempi yrittäjä saa, on käytännössä sama kuin yrittäjän palkka. Voiton yrittäjä nostaa osittain saadakseen itselleen toimentulon ja tyypillisesti voitto varmistaa myös sen, että yritys voi investoida ja kehittää yritystoimintaansa. Tavalliset soteyrittäjät ovat aktiivisesti mukana päivittäisessä työssä. Ja arvatkaa, kuka menee töihin, kun henkilöstöön tulee vajetta esim. sairastapauksen vuoksi? Yrittäjä joustaa, yrittäjä kantaa riskin ja yrittäjä saa toimeentulonsa vasta sen jälkeen, kun kaikki muut kulut on yrityksestä maksettu.

Viime vuodet ovat olleet haastavia sotealan yrittäjille. Soteuudistus on pitkittynyt ja pitkittynyt. On ollut järkevääkin tarttua suurten yritysten tekemiin ostotarjouksiin. Kun oman toimeentulon osalta näkymä on epäselvä ja lainsäädännössä ei päästä eteenpäin, niin yrityksestä luopuminen on ollut enemmän kuin järkevää. Varsinkin, jos eläkeikäkin alkaa olla lähellä.

Pohjois-Pohjanmaalla on tämän murroksen jälkeen monta kuntaa, jossa ei ole enää yhtään yrittäjävetoista palvelukotia. Markkina on muuttunut radikaalisti. Yksittäisiä palvelukoteja löytyy vielä sieltä täältä, mutta nämä ovat nyt käytännössä vähemmistössä. Kysymys kuuluukin, että olemmeko me jatkossa siinä ikävässä tilanteessa, että esimerkiksi vanhuspalveluissa on käytännössä mahdollista pärjätä vain suuret pelaajat; julkinen ja muutama suuri yritys, mutta ei enää tämän sektorin perinteiset toimijat eli pk-yrittäjät?

Yrittäjäjärjestö on koko ajan toivonut, että soteuudistus vietäisiin maaliin JA NOPEASTI. Palvelumarkkinan kehittäminen on nyt enemmän kuin tärkeää. Tarvitsemme monipuolisia ja ihmisläheisiä vaihtoehtoja turvaamaan palveluita. Olemme myös esittäneet keinoja. Selkein työkalu tähän on asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti. Tällöin asiakas, tarvittaessa läheistensä kanssa yhdessä, voi valita itselleen sopivan palvelukotitoimijan, julkisen, pörssiyhtiön tai yrittäjävetoisen. Jos homma ei toimi, voi asiakas itse vaihtaa palvelukotia. Tällöin ei olla enää riippuvaisia kunnan ohjauksista tai hankintaosaamisesta tai paikkakunnastakaan. Oma ja läheisten aktiivisuus riittää. Asiakassetelit taas saamme käyttöön, mikäli soteuudistus saadaan ja maakunta omalta osaltaan varmistaa, että niitä käytetään mahdollisimman paljon.