Maikkulan kartanon kiitosta saanut ja jo palkittukin remontti alkaa olla valmis. Kunhan väentuvan kunnostus muutaman viikon kuluttua on ohi, läpi on käyty kaikki historiallisen kartanon rakennukset.
"Sen jälkeen olisikin jo uuden vuoro", naurahtaa kartanon emäntä Leena Keisu ja viittaa majoitustiloihin, joiden saamiseksi ainoa mahdollisuus olisi uudisrakennus. Vanhoihin rakennuksiin lupia on miltei mahdoton saada muun muassa tiukkojen paloturvallisuusmääräyksien johdosta.
Nyt huhkitaan kuitenkin vielä pihapiirin vanhimman rakennuksen eli väentuvan kimpussa. Luutuun ja ämpäriin on tarttunut myös emäntä itse. Vesiliukoinen maali tuvan katosta on pestävä pois ennen uutta käsittelyä. "Päärakennuksessa tämä tehtiin käsin, mutta nyt päätin kokeilla konepesuria", hän toteaa ikään kuin anteeksi pyydellen.
Väentuvan vanha puoli on rakennettu jo 1700-luvun puolivälissä ja jatkokin vain muutamaa kymmentä vuotta myöhemmin. Kartanon rakennuksista juuri väentupa on Leena Keisun ehdoton suosikki. " Monenmoista ovat nämäkin seinät vuosisatojen varrella nähneet."
Myös rakennuksen yläkerta otetaan käyttöön. Siellä voi pitää vaikka kokouksia. Sikarinpoltto on sallittu ja samalla voi ihailla katonlappeen alle rakennettavaa museovitriiniä.
Kaiken kaikkiaan kartanon monissa rakennuksissa on jo yli 600 asiakaspaikkaa. Enimmillään kartanossa on ollut noin 400 vierasta kerralla. "Täällä oli kahdet häät ja yhdet syntymäpäivät samaan aikaan. Kyllä meitä jännitti, miten kaikki sujuu: häiritsevätkö tilaisuudet toinen toisiaan. Hyvin kaikki kuitenkin meni", huokaisee Leena Keisu.
Yksi viime kesän huippukohtiin lasketaan myös euroneuvontakeskusten vuosikokousvieraiden päivän mittainen käynti kartanossa. Silloinkin vieraita oli nelisensataa ja mukana paljon ulkomaalaisia.
"Juuri silloin ilma sattui olemaan aika kolea, mutta ei se näyttänyt haittaavan."
Vaikka ravintola toimiikin pääasiassa tilausperiaatteella, voi Fredrikan talossa piipahtaa sunnuntai-iltapäivisin muutoinkin kahvilla.
Maikkulan kartano sijaitsee Oulujokivarressa, noin seitsemän kilometrin päässä Oulun keskustasta. Myös kartanon ympäristössä on kesän ja syksyn aikana paiskittu töitä: viljelysmaat on aurattu ja pajukot raivattu. Ensi kesänä peltojen pitäisi tuottaa perunaa ja viljaa kartanon omaan ravintolaan.
Kartanon maat aiotaan myös aidata, mikä mahdollistaa muutaman poron tarhaamisen rantatöyräällä. Kartanon isäntä Mikko Keisu lupailee sarvipäiden ilmestyvän ehkä jo ennen joulua.
Pakkasten hidastuttama aidanrakennus on nyt siinä vaiheessa, että Juuruksentien reunassa on pystyssä pitkä rivi tolppia. Alueen asukkaiden rannassa kulkemista aitaamisella ei haluta estää. Tähän asti kulku rantaan on käynyt sähkölinjan kohdalta ja siihen onkin nyt tulossa portti.
"Aita on lähinnä visuaalinen juttu. Meillä on hyvät valokuvat vanhasta aidasta, ja samanlainen noin 140 senttiä korkea rima-aita tästä on tulossa nytkin", kertoo Mikko Keisu.
Rantaniityille otetaan ensi kesänä lammaskatras viime kesän tapaan.
Edelliset on nyt kolmea lukuun ottamatta pantu teuraaksi, ja varastossa on 700 kiloa lampaanlihaa oman ravintolan tarpeisiin.