Vii­su­fa­nin on­nen­päi­vät

Euroviisujen semifinaalit käynnistävät lauluilottelun tänään tiistaina

Oulu
Kuva: Anna-Mari Kilpijärvi

Suomen Euroviisuklubin pohjoisen jaoston viisuisäntä Erkki Ahonen innostui Euroviisuista jo pikkupoikana. Innostus juhlaavaa ja arvokasta laulukilpailua kohtaan on jatkunut tähän päivään saakka.

Milloin viisufaniutesi alkoi?

Pikkupoikana 1970-luvun alussa. Minusta oli hienoa katsoa arvokkaita kisoja, joihin herrat olivat pukeutuneet smokkeihin ja rouvat iltapukuihin. Euroviisut olivat kuin suuri gaalajuhla. Liimasin vihkoon laulajien kuvia ja tein pistelaskutaulukoita.

Missä kaikkialla olet

kiertänyt katsomassa

Euroviisuja?

En ole suuresti harrastanut kisamatkoja. Paikan päällä kansainvälisissä viisufinaaleissa olen ollut Oslossa, Tukholmassa ja Helsingissä. Minulla on Portugalissa asunto Lissabonin lähellä Setúbalissa, jossa järjestetään vuosittain iso kansainvälinen euroviisutapahtuma. Siellä esiintyy Euroviisuissa mukana olleita artisteja.

Millainen viisufaniyhteisö

Oulussa on?

Oulussa toimii Suomen Euroviisuklubin pohjoisen jaosto. Pohjoisessa on pari sataa klubilaista. Kokoonnumme viikonloppuisin pari kolme kertaa vuodessa. Kaikenikäistä hyväntuulista viisuharrastajaa on mukana.

Mitä traditioita teillä on?

Niitä voi olla vaikka mitä: viisufinaalin iltana eri maiden lippuja liehuu erilaisissa kekkereissä, jotkut tekevät naposteltavia eri maiden tyyliin ja pukeudutaan juhlavaan asuun. Jotkut katsovat finaalia ravintolassa, jotkut yksikseen. Viihdyn itse paremmin yksistään tai kaksistaan keskittyen itse tapahtumaan.

Mitä mieltä olet

Suomen tämänvuotisesta

edustuskappaleesta?

Makunsa kullakin, mutta minuun Look away -kappale ei iske. En ole oikein koskaan ollut konemusiikin esim. techno-, trance- tai elektromusiikin ystävä enkä etenkään asiantuntija. Minulle ne ovat yksitoikkoisia sointuja.

Saattaa olla kiikun kaakun päästäänkö lauantaiseen finaaliin. En saisi masentaa, mutta epäröin. Vedonlyönnit veikkaavat Suomelle sijaa 30.

Kerro jokin mieleen

painunut Euroviisu-muisto.

Vuonna 1977 Suomessa oli Euroviisujen aikaan pitkäkestoinen voimalalakko. Silloin sai jännittää näkyvätkö laulukilpailut televisiosta. Onneksi sähköt olivat finaali-iltana päällä.

Kisan voitti Ranska sävelmällä L’oiseau et l’enfant (Lintu ja lapsi). Minulla on ollut myös kunnia olla kaksi kertaa mukana valitsemassa euroviisua. Olen ollut Suomen raadissa vuosina 1993 ja 2005. Nekin ovat hienoja kokemuksia ja muistoja.

Mikä on mielestäsi

kaikkien aikojen paras

viisukappale?

Käännän katseeni Luxemburgiin ja Monacoon. Kun täytin 50, minun oli pakko päästä Luxemburgiin. Seisoin Nouveau Théâtren edessä, jossa Marion oli edustanut maatamme sävelmällä Tom tom tom. Vuosien saatossa mukana on ollut paljon hienoja sävelmiä. Suosikkejani ovat muun muassa Luxemburg 1972 Après toi, Monaco 1973 Un train qui part ja Kroatia 1998 Neka mi ne svane.

Ilmoita asiavirheestä