Vii­su­eks­pert­ti pohtii: Miksi emme me­nes­ty, vaikka on bii­sin­te­ki­jät Ruot­sis­ta ja ko­reo­gra­fi Bri­tan­nias­ta? "Emme ole tar­peek­si kiin­nos­ta­via"

Suomen kehno menestys viisufinaalissa ei johtunut ainakaan laulaja Saara Aallosta, sanoo euroviisuasiantuntija Anna Muurinen.

Saara Aalto sijoittui Euroviisufinaalissa toiseksi viimeiseksi.
Saara Aalto sijoittui Euroviisufinaalissa toiseksi viimeiseksi.
Kuva: JOSE SENA GOULAO

Suomen kehno menestys viisufinaalissa ei johtunut ainakaan laulaja Saara Aallosta, sanoo euroviisuasiantuntija Anna Muurinen.

–  Hän oli oikea ihminen oikeassa paikassa. Väitän, että Suomesta ei löydy parempaa artistia tähän tehtävään, mikä nyt oli.

–  Se nyt vain on niin, että me emme ole tarpeeksi kiinnostavia. Mutta pitää ajatella niin, että ei sillä ole mitään väliä. Me olemme yrittäneet parhaamme.

Saara Aalto jäi Monsters-kappaleella 25:nneksi 26 maan loppukilpailussa. Muurisen mielestä Euroviisuihin tulee kuitenkin suhtautua toisin kuin urheilukilpailuihin.

–  On hienoa olla mukana, ja näytetään, mitä osataan – ja sitten on ihan sama, mitä muut siitä ajattelevat. Ainakin tänä päivänä tuntuu siltä, Muurinen sanoo STT:lle puhelimitse Lissabonista.

Ei erityistä suomalaisuutta

Muurinen huomauttaa, että Saara Aallon esitys ei edustanut mitään erityistä suomalaisuutta: edustuskappale oli kansainvälinen uuden ajan euroviisu ja esiintyjä uuden ajan artisti. Vahva panostus esityksen kansainvälisiin taustatekijöihinkään ei auttanut menestymään.

–  Miksi käy niin, vaikka meillä on ruotsalaiset biisintekijät ja brittiläinen koreografi? Kun kappale esitellään Suomen esityksenä Euroopalle, niin se ei vetoa, Muurinen jatkaa ääneen pohtimista.

Hän muistuttaa yhdestä mahdollisesta taustalla vaikuttavasta seikasta: jatkumot ovat Euroviisuissa hyvin tärkeitä.

–  Ja Suomella on ollut hieman kehno jatkumo. Se on ehkä se, mikä kantaa: vanha taakka, joku maine.

Muurinen sanoo, että tämä pulpahtaa hänen mieleensä yleensä silloin, kun hän katsoo Ruotsin saamia tuomaripisteitä.

–  Ruotsi saa kuin automaattisesti tuomariääniä valtavasti – meillä ei ole samaa henkeä tässä hommassa. Se on tietyllä tavalla oikeutettua, koska onhan Ruotsi nykyaikaisen popin kotimaa ja viisuissa on useita ruotsalaisia lauluja mukana. On sitten eri asia, mikä kappale sattuu sinä vuonna edustamaan Ruotsia.

"Vetoapua ei ollut"

Muurinen pitää finaali-illan kiinnostavimpana yksityiskohtana sitä, että Aallon parin vuoden takainen menestys Britannian X Factor -kilpailussa ei tuonut artistille brittiyleisöltä yhtään pistettä.

–  Todella oletin, että tästä olisi ollut vetoapua, mutta ei nyt sitten ollut.

Muurinen huomauttaa, että nyt oli ensimmäinen kerta, kun kansainvälisiä kannuksia saanut suomalainen testaa viisuissa menestystä tällä tavalla.

–  Meillä on Suomessa ylipäänsä niin vähän artisteja, jotka ovat tunnettuja muissa maissa.

–  Ennakkomaine ei siten välttämättä auta. Joko se on niin, että äänestävä euroviisuyleisö on erilaista kuin kykyjenetsintäkilpailujen katsojat. Tai sitten voiko se jopa ärsyttää, että joku on käynyt toisen maan kilpailussa, en tiedä.

–  Ainakaan viisumielessä X Factor -menestyksestä ei ollut hyötyä, mutta varmasti Saara Aallon oman uran kannalta kyllä.

Vaikka brittiyleisöltä kertyi nolla pistettä, Saara Aalto sai Britannian ammattilaisraadilta neljä pistettä.

Näin Suomi äänesti Euroviisuissa

Suomalaisäänestäjien ja Suomen ammattilaisraadin näkemykset parhaasta euroviisusta eivät osuneet yksiin.

Esimerkiksi Ruotsin edustaja ei saanut suomalaisyleisöltä tänä vuonna yhtään pistettä, mutta juryn listalla Ruotsi ylsi top 3:een.

Suomalaisyleisön suosikit ja pisteet:

1) Viro 12

2) Tanska 10

3) Unkari 8

4) Israel 7

5) Italia 6

6) Tshekki 5

7) Ranska 4

8) Itävalta 3

9) Hollanti 2

10) Kypros 1

Suomen ammattilaisraadin näkemys:

1) Israel 12

2) Bulgaria 10

3) Ruotsi 8

4) Itävalta 7

5) Kypros 6

6) Ranska 5

7) Italia 4

8) Tanska 3

9) Irlanti 2

10) Saksa 1