Suomenkielinen Wikipedia osoitteessa http://fi.wikipedia.org
Tietosanakirja, johon kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa. Hetkinen, ymmärsinkö oikein?
Kyllä. Yhdysvaltalaisperäinen nettitietosanakirja Wikipedia hylkää perinteiset luotettavuuden kriteerit: ei toimituskuntaa, ei asiantuntija-arviointia, ei lähdeviitepakkoa. Vain kasvava joukko nettailijoita, jotka kirjoittavat eri aiheista ja muokkaavat toistensa artikkeleita.
Timo Jyrinki, yksi suomenkielisen Wikipedian (http://fi.wikipedia.org) kymmenestä ylläpitäjästä, uskoo idean toimivuuteen.
"Vaikka kuka tahansa voi vandalisoida Wikipediaa, kuka tahansa voi sitä myös korjata", hän perustelee.
Tavoitteena on jatkuvasti tarkentuva tietokanta. Mutta eikö avoimien ovien periaate johda pikemminkin luotettavuuden loputtomaan häilymiseen ja edestakaisin heilahteluun?
Jyringin mukaan näin on periaatteessa, muttei käytännössä. Useimpia kirjoittajia kiinnostaa tietojen paikkansapitävyys, eikä Wikipedia ole paras media häiriköille. Vääristely-yritykset hukkuvat artikkelien paljouteen, ja teksti korjataan todennäköisesti muutaman tunnin sisällä.
Tehtyjä muutoksia voi seurata sekä uusimpien muokkausten listasta että kunkin artikkelin historiasivulta, jolta pääsee lukemaan myös artikkelin aikaisempia versioita. Lisäksi jokaiseen hakusanaan liittyy keskustelupalsta kirjoittajien kädenvääntöä varten.
Nettiyhteisö
vastaa laadusta
Esimerkiksi hakusanaan "juutalaisuus" ujutettu hävyttömyys poistettiin muutamassa minuutissa. Holokaustia sivuavissa artikkeleissa ei huomaa natsien hirmutekoja vähättelevää tai ihannoivaa sävyä.
Keskitysleiri-hakusanan keskustelupalstalla ihmetellään jatkuvia sensurointiyrityksiä, joiden kohteena ovat tiedot suomalaisista keskitysleireistä. Nimityksen oikeellisuudesta väitellään.
Luther-säätiötä käsittelevän artikkelin ensimmäisen version lause "Naispappeutta vastustavien pappien poistamiseksi virkakunnasta ei evankelis-luterilainen kirkko vihi papeiksi naispappeuden vastustajia" kuuluu nyt: "Naispappeutta vastustavia pappeja varten evankelis-luterilainen kirkko ei järjestä erillisvihkimyksiä."
Jos vääristelyä tai ilkivaltaa harjoitetaan jatkuvasti tietystä nettiosoitteesta käsin, voivat ylläpitäjät - jotka muuten ovat tavallisia käyttäjiä - asettaa väliaikaisen sulun osoitteesta tuleville muokkauksille.
Varsinaisesta karsinnasta tämä ei kuitenkaan käy, sillä häirikkö voi loikata toiseen osoitteeseen.
"Wikipediassa kunkin kieliperheen edustajat ovat toimittajia, yhteisö vastaa itse laadusta", hehkuttaa Jyrinki.
Suomenkielistä Wikipediaa lukee päivittäin 3 000-4 000 ihmistä. Aktiivisia kirjoittajia on Jyringin arvion mukaan muutama kymmenen.
"Se on alkanut kehittyä hyvin, vaikkei vielä olla lähelläkään ruotsinkielistä Wikipediaa."
Lopullinen vastuu lukijalla
Vaikka keskeneräisyys sinänsä kuuluu Wikipedian olemukseen, kielii monien aiheiden alkeellinen käsittely kehittymättömyydestä. Idean kantokykyä epäileviä Jyränki kehottaa tutustumaan edistyneempään englanninkieliseen versioon.
"Siihen on kerätty lista Encyclopedia Britannican virheistä, jotka ovat Wikipediassa oikein."
Arvostetun tietosanakirjaklassikon repostelu pilkkaa kritiikkiä, joka mitätöi Wikipedian arvon tiedonlähteenä.
Mutta mitä hyötyä on tietosanakirjasta, joka vastuuvapaus-otsikon alla julistaa, ettei takaa tietojensa oikeellisuutta?
Wikipediaan voi luottaa yhtenä lähteenä toisten rinnalla, vastaa Jyrinki. Lopullinen vastuu jää lukijalle.
"Hän selvittää onko tieto, joka siellä on, oikein."
Ei vain tunnu kovin kätevältä, jos muokkaushistorioiden ja keskustelupalstojen lisäksi täytyy selata vielä muita lähteitä. Mutta samalla mieleen nousee perustava kysymys: mikä takaisi täydellisen luotettavuuden?
"Perinteinenkään tapa ei ole aukoton", sanoo Jyrinki.
"Toimituskunnissa istuu yleistietäjiä, ei erikoistuneita. Wikipediaan voi kirjoittaa henkilö, joka on väsännyt väitöskirjan aiheesta."
"Koskaan ei voi luottaa vain yhteen lähteeseen."
Wikipedian perustajien tavoitteena on tieto, joka olisi luotettavampaa kuin nettihaulla löydetyt sattumanvaraiset lähteet ja saatavilla kaikilla kielillä. Jyrinki kuvaa toimintaa hyväntekeväisyydeksi vailla taloudellisia intressejä.
"Kukaan ei omista Wikipedian sisältöä. Vaikka palvelimia ylläpitävä Wikimedia-yhdistys menisi nurin, kuka tahansa voisi julkaista sisällön muualla."