Ruotsin kruununjalokiviin kuuluvan Saabin tulevaisuus henkilöautojen valmistajana kiinnostaa suomalaisia, onhan se henkilöautona oikeastaan enemmän suomalainen kuin mikään muu merkki. Saabin omasta näkökulmastakin tilanne on mielenkiintoinen.
Vasta esitelty Saab 9-3 SportCombi ja heti perään markkinoille tuleva uusittu 9-5 ovat nostaneet merkin ennakkotilauskannan ennätyksellisen korkeaksi, ja muutenkin myynti on sujunut tänä vuonna yleisesti ottaen mallikkaasti. Silti nyt markkinoille tuleva 9-5 saattaa olla jopa viimeinen uusi Saab, joka saa kuosinsa Trollhättanissa.
Tällä hetkellä suurin osa Saabeista tehdään edelleen perinteiseen tapaan Ruotsissa, Euroopassa myytävistä malleista vain 9-3 Cabriot tulevat Itävallasta. Sen sijaan USA:n markkinoilla myytävät 9-2X ja 9-7X tulevat perusautojensa mukaisesti joko Japanista Subarulta tai USA:sta GM:ltä.
Tosin Saabin ja Subarun yhteiselo näyttää päättyvän lyhyeen, GM:n myytyä suuren osan Fujin osakkeistaan Toyotalle.
GM:n julkistetun strategian mukaan Saabin brand center kuitenkin säilyy Ruotsissa ja Trollhättanissa. Osastoa vielä vahvistetaan nykyisestään, muun muassa Ruotsin valtion tuella. Tällä taas pyritään takaamaan, että myös tulevaisuuden Saabit ovat vähintään sydämeltään ruotsalaisia, tehtiinpä ne sitten Ruotsissa tai Saksassa.
Lohdutuspalkinnoksi luvatun baby Cadillackin, eli vasta Frankfurtissa lopullisessa muodossaan esitellyn Cadillac BLS-mallin esisarjaakin Trollhättanissa kootaan jo, mutta jos ja kun Ruotsissa koottavat autot kattavat vain merkin Euroopan myynnin, ei vuotuisten valmistusmäärin odoteta nousevan kuin korkeintaan 10 000 kappaleeseen. Ja sillä valmistusmäärällä taas ei kokonaista autotehdasta pitkään pidetä toiminnassa.
Maailman turvallisin henkilöauto?
Saabin tuotekehittelyosastolla on ollut mielenkiintoinen tehtävä 9-5 -sarjan uusimisessa. Jo peruslähtökohdiltaan saabilaisilla oli käsissään ruotsalaisen vakuutusyhtiön Folksamin tosielämän kolaritutkimusten mukaan Ruotsin turvallisin henkilöauto, eivätkä tehtaan edustajat epäröi paljoakaan vetäessään tästä yhtäläisyysviivat käsitteeseen maailman turvallisin henkilöauto.
Silti hyvääkin voi parantaa. Vaikka nopea vilkaisu linjoihin voi antaa vaikutelman, ettei juuri mikään ole muuttunut, toinen vilkaisu osoittaa, että auton keula, A-pilarista eteenpäin on kokonaan uusi.
Keulagrilli on aikaisempaa voimakkaampi ja kromia on käytetty enemmän. Uudenlaiset valonheittimet antavat autolle ilmeen, josta takavuosien lempeys on lähes pyyhkäisty pois, eikä kromia ole valonheitinten ympäriltäkään säästelty.
Eikä uusimista tietenkään tähän ole jätetty. Esimerkiksi koko alusta on käyty osa osalta läpi ja lopputuotoksena tehtaan edustajat huomauttavat, että autoon on tehty yli sata muutosta ja parannusta edelliseen malliin nähden. Siis ei pelkkä kasvojen kohotus, kyllä tässä on selvästi menty myös rasvaimun puolelle.
Myös sisätilojen hienosäätö on ohjelmassa. Merkittävimmät muutokset löytyvät kojelaudasta. Mittarit ovat jos mahdollista aiempaakin isokokoisempia ja helposti luettavia. Keskikonsolin nappuloiden määrää on vähennetty ja jos varusteluun kuuluu autonavigointi, hallitsee sen suurikokoinen näyttöruutu koko keskikonsolin ilmettä.
Varustelutaso on luontevasti hyvä. ABS-jarruista ESP-ajonvakautukseen ja aktiivisiin SAHR-pääntukiin. Lisäksi tarjolla on kuusi lisävarustepakettia, eli kullekin makunsa mukaan.
Moottorivalikoima on turboahdettu kautta linjan, mikä ei suuremmin yllätä ketään. Bensiinimoottoreita on neljä. Mallisarjan perusmoottori on tuttu 2,0t, joka kehittää 110 kW/ 150 hv. Muut vaihtoehdot ovat 2,3-litraisia, joista turbon säädöillä otetaan eri teholukemat jotka vaihtelevat 136 kilowatista 191 kilowattiin (185 hv - 260 hv).
9-5 malliin on saatavilla myös etanolia polttoaineena käyttävä 2,0t BioPower-moottori. Ruotsissa sen uskotaan kattavan jopa puolet mallin myynnistä, eikä ihme, sillä moottori on itseasiassa 22 kilowattia (30 hv) vastaavaa bensiiniversiota tehokkaampi. Epäilemättä mallilla olisi kysyntää Suomessakin, ellei valtion verotulojen maksimointi olisi edelleenkin tärkein Suomen valtion liikennepolitiikkaa säätelevä yksittäinen tekijä.