Sami Repo, 32, hiihti tiistaina 4x10 kilometrin viestissä todennäköisesti uransa viimeisen arvokisahiihdon. Revon mitta alkaa olla täynnä.
"Kaikki on mennyt viimeiset kaksi vuotta perseelleen. Koko Suomella on negatiivinen asenne hiihtoa kohtaan. Se tuntuu pahalta. Ei me urheilijatkaan mitään koneita olla", Repo sanoo.
"Aika moni kaveri on sanonut, että lopettaa tämän talven jälkeen. Itse mietin keväällä asiaa kylmästi ja pitkään."
Repo on ollut mukana kaikissa arvokisoissa Lillehammerin olympialaisista 1994 lähtien. A-maajoukkueen kalustoon joensuulainen on kulunut yli kymmenen vuotta.
"Ensi vuoden budjetti on nolla euroa. En enää viitsi lähteä hiihdon takia kyselemään pankista lainaa. A-maajoukkuepaikastakin pitää maksaa 2000 euron omavastuuosuus", Repo pyörittelee päätään.
Maajoukkueen leiritys ei ole koskaan ollut urheilijoille ilmaista. Talon tapana on ollut ottaa omavastuuosuus urheilijoiden olympiakomitean apurahasta.
"Kun menestystä ei ole tullut, ei ole tullut apurahojakaan. Siksi urheilijat ovat joutuneet maksamaan osan leirikustannuksista itse", päävalmentaja Reijo Jylhä valaisee.
Vähän toivoa
nuoremmille
Mahdollisesti viimeisellä arvokisahiihdollaan Repo teki palveluksen suomalaiselle hiihdolle. Hän nosti ankkuriosuudella Suomen 11:nneltä sijalta kuudenneksi.
"Jospa tästä tuli vähän uskoa niille nuorille hiihtäjille, jotka katsoivat kisan kotona telkkarista - niille ja näille meidän joukkueen tulevaisuuden kavereille, Topparin Timolle ja Pyykösen Laurille", Repo sanoo.
Takavuosina viestin kuudes sija oli Suomen miesten joukkueelle raskas tappio. Nyt se oli suuri saavutus.
"Kuudes sija oli meidän salainen tavoitteemme. Kahden ensimmäisen osuuden jälken tosin tuntui, että hyvä, jos 15 sakkiin päästään", Repo sanoo.
Timo Topparin avausosuuden jälken Suomi oli 12. Kuisma Taipaleen hiihtämän toisen osuuden aikana sijoitus putosi 14:nneksi.
Sitten alkoi tapahtua: Teemu Kattilakoski hilasi hyvällä hiihdollaan Suomen 11:nneksi, ja Repo kiilasi ohi viidestä joukkueesta.
Repo oli ankkuriosuuden kolmanneksi nopein hiihtäjä.
"Ajattelin, ettei homma jää ainakaan minusta kiinni."
Kattilakoski toi
tuoretta voimaa
Perinteisen tyylin osuuksien jälkeen Suomen viesti näytti menevän kohti historian huonointa sijoitusa. Päävalmentaja Jylhäkin myönsi kulkeneensa ladun varressa niskat taittuneena.
Tuoreena miehenä viestiladulle hypännyt Teemu Kattilakoski huomasi myös, että kärki on karannut ja kuudeskin sija vaikuttaa liki mahdottomalta. Periksi hän ei antanut.
"Perinteisen tyylin pojilla oli vähän alavireinen päivä. Onhan tämä pettymys", Kattilakoski sanoi, kun ankkuri Repo teki vielä taivaltaan.
"Menestystä on tullut niin vähän, että se vaikuttaa koko joukkueen mielialaan."
Mieliala koheni kummasti varttitunnissa. Kattilakoskella oli aihetta olla tyytyväinen muuhunkin kuin omaan hiihtoonsa.
"Joo, oma hiihto oli ihan tasaisen hyvä. Harmi vain, ettei siinä ollut kunnollisia peesipaikkoja."
Osa hiihtäjistä lähtee keskiviikkona kotiin, mutta Kattilakoski on vasta kisaurakkansa alussa. Lauantaina mies hiihtää 50 kilometrin kisan.
"Tästä kisasta tuli uskoa siihen, että voin onnistuneella hiihdolla olla 15-20 parhaan joukossa. Pitää lähteä yrittämään vähän riskillä. Mieluummin sitä vaikka sippaa kuin varmistelee pikkunättiä hiihtoa."
Topparilla jämähti
alaselkä lukkoon
Timo Toppari pelasi viestin avausosuudella Kattilakosken mainitsemaa upporikasta tai rutiköyhää. Ensimmäisen viiden kilometrin lenkillä Toppari kävi pari kertaa vetämässä letkaa.
"Sitten 6-7 kilometrin kohdalla iski alaselkä sellaiseen jumiin ja takareiden niin könttiin, etten tiennyt miten päin sieltä pääsee pois", Toppari kuvailee.
Mies tuli vaihtoon nenä edellä, mutta nenän edessä oli yksitoista nopeampaa joukkuetta.
"Selkäongelmia ruukaa olla, eikä sitä voi syyttää. Rehellisesti sanottuna kaksi matkaa painoivat jaloissa. Vika on miehessä ja kunnossa."
Aika upporikkaalla taktiikalla ladulle hyökkäsi myös Kuisma Taipale. Hän otti peesipaikan yhtä aikaa vaihtaneen Viron Andrus Veerpalun takaa. Kilometrin jälkeen oli pakko antaa maailmanmestarin mennä.
"Siihenhän minä itseni tapatin", Taipale sanoo. "Mutta viestissä on pakko yrittää. Ketään ei saa kunnioittaa."