Kempeleen kunnantalon päivät ovat luetut.
Talo puretaan viimeistään alueen uudisrakentamisen käynnistyessä.
Syynä ovat sitkeät sisätilaongelmat.
Niitä ei saatu selätettyä edes muutaman vuoden takaisella remontilla, sillä rakenteista ei löytynyt ongelmien aiheuttajaa.
– Tämäkin tapaus osoittaa, ettei sisätilaongelmia ole helppo ratkaista. Syytä ei usein löydetä, kunnanjohtaja Tuomas Lohi sanoo.
Lohen mukaan koko ongelmarakennuksen purkaminen onkin tehokkaampi ja järkevämpi ratkaisu.
Purkaminen on myös taloudellisempi vaihtoehto.
Kempele tosin alaskirjaa kunnantalon 2,2, miljoonan tasearvon, mikä kuntakoko huomioiden ei ole merkittävä summa.
Vanhojen tilojen purkamista ja uuden rakentamista tilalle Kempele toteuttaa jo Ylikylällä.
Puukoulun ja kolmen muun purettavan rakennuksen tilalle nousee yksi uusi rakennus: 200-paikkainen päiväkoti ja 100-paikkainen alakoulu.
Tuttu maamerkki puukoulu jää elämään hirsiensä kautta: ne hyödynnetään museoalueella.
Pääosin jo evakossa
Kempeleen kunnantalo on vajaakäytössä jo nyt.
Kunnantalolla työskentelee enää parikymmentä henkilöä yhdessä siivessä.
Viitisenkymmentä kunnantalon työntekijää siirtyi Vihiluoto 10:n väistötiloihin viime vuoden alussa.
Lohi kiittelee tilojen sopivuutta.
Miinusta tulee vain sijainnista: matkaa kuntakeskukseen on puolikymmentä kilometriä.
Monikäyttö tehokasta
Kempeleen kunta omistaa kunnantalon ja rata-alueen välillä noin 20 000 neliömetrin maa-alueen.
Kunta on käynnistänyt oman kaavoitustyön.
– Mietimme itse, mitä alueelle tulisi rakentaa ja miten alueen nykyiset rakennukset tulisi huomioida, kunnanjohtaja Lohi sanoo..
Kaavamuutostyö vie vuoden tai puolitoista.
Tavoitteena on alueen monipuolinen käyttö: toimisto-, asunto-, palvelu- ja liiketilojen rakentaminen.
Lohi sanoo, että samassa yhteydessä ratkaistaan myös kunnantalon tuleva muoto ja sijainti.
– Emme ole missään hengenhädässä tai paikkoraossa.
Lohi ei usko, että Kempele rakentaa enää perinteistä kunnantaloa purettavan tilalle. Eristäytyminen ei ole tätä päivää, vaan vanha jäänne.
Kunnan toiminnot tulevat todennäköisesti sijoittumaan normaaleihin toimistotiloihin, "sinne missä yritykset ja yhteisötkin toimivat".
– Monikäyttötilat tuovat synenergiaa kaikille osapuolille: yhteisiä palveluita ja tehokkaampaa tilankäyttöä.