"Vaikka olen kuollut ja kuopattu, niin eipä tunnu missään", alkaa Viikatteen uuden Kuu kaakon yllä -levyn ensimmäinen biisi. Kouvostoliiton lauluksi ristitty kappale myös päättää levyn.
Vaikka houkutus tulkita laulu yhtyeen kotikaupungin Kouvolan kuntaliitoksen kritiikiksi onkin suuri, yhtyeen nokkamiehen Kaarle Viikatteen (Kalle Virtanen) mukaan houkutukselle ei ole syytä antaa periksi. Näin ei nimittäin ole asian laita.
"Vaikka Kouvostoliitto onkin kotikaupunkimme lempinimi, meille se on enemmänkin sellainen betoninhajuinen sielunmaisema kuin konkreettinen paikka", Viikate valaisee STT:lle.
Lempinimen edesmennyt esikuvakin vaikutti levyn tekoon suorastaan vierestä katselemalla, sillä Viikate nauhoitti pitkäsoittonsa itärajan tuntumassa Imatralla.
"Valkoisen kepin ja opaskoiran kanssa lähdimme kevätjäille", Kaarle kuvailee uuden ympäristön vaikutusta levyn tekoon.
Kuu kaakon yllä ilmestyi keskiviikkona. Soitoltaan levy on yhtyeen edellistä Marraskuun laulut II -albumia rivakampaa, vaikka onkin tyyliltään Viikatteelle tuttua Helismaa-metallia.
Kaarle Viikate ei tunnusta, että kaasukahvaa olisi äänityksissä tarkoituksella väännetty aiempaa tiukemmin.
"Tuttua munarallia oli tarkoitus hakea, mutta ehkä äänitysympäristön muutos vaikutti lopputulokseen. Toisaalta olemme saaneet myös sellaista palautetta, että uusi levymme olisi aiempia sliipatumpi."
Sen verran Viikate myöntää uuden levyn tyyliä pohtineensa, että tunnustaa tehneensä musiikkia livekäyttöön. Levyn kymmenestä biisistä seitsemän on treenattu livevalmiuteen syksyn kiertuetta varten.
"Vaikka edellinen levymme Marraskuun lauluja II mahtuukin mielestäni kolmen parhaan Viikate-levyn joukkoon, se toimii kuitenkin paremmin kotikuuntelussa."
Kahdeksas albumi 2000-luvulla
Seuraavaksi Viikatteen ohjelmistossa onkin ankara keikkaputki. Uusille juonille on tilaa aikaisintaan keväällä, ennen kuin kesän keikat taas vievät kaiken ajan.
Tämän vuoksi yhtye ei ole juuri ehtinyt suunnitella tulevaisuuttaan. Rautoja olisi laitettavaksi tulille vaikka millä mitalla aina instrumentaalilevystä Hellacopters-suomennoksiin, joita yhtye on vuosien varrella tehnyt Liesituuletin-sivuprojektinsa alla. Dvd-kokoelmallekin pitäisi koostaa kakkososa.
"Koko ajan on kauheasti tekemistä ja vieläpä mukavaa sellaista, joten suu on vehnäsellä."
Kenties jatkuva tekeminen onkin syynä siihen, että Viikate on ollut harvinaisen tuottelias yhtye. 2000-luvulla se on ehtinyt julkaista jo kahdeksan kokopitkää ja lukuisan määrän lyhyempiä äänitallenteita.
Vai onko Kaarle Viikatteella parempaa selitystä kiivaaseen julkaisutahtiin?
"No enpä tiedä. Tai kai se johtuu liian alhaisesta itsekritiikin tasosta ja tyylitajun puutteesta", Kaarle summaa hetken pohdittuaan.