Suomen suurimman tivolin esittelyteksteissä lukee "tervetuloa hyvälle tuulelle!"
Tänään avautuu jälleen Kuusisaaressa Suomen Tivoli. Eikä kyseessä ole minkä tahansa kesäkiertueen avajaispäivä, vaan Suomen Tivoli täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Kiertue alkoi huhtikuussa Järvenpäästä, Oulun jälkeen karavaani kulkee Rovaniemelle ja syyskuussa päätepisteenä on Kerava.
Vielä viime torstaina Kuusisaaren tivolialue oli touhua täynnä, kun rekat ja kuorma-autot olivat saapuneet sinne edellisenä iltana. Lauantai-aamuksi kaiken pitäisi olla järjestyksessä. Tivolin tekniikan puuhamiesten asetellessa huvilaitteita järjestykseen, astelee hässäkän keskellä tyynesti tivolin nykyinen johtaja Jyrki Sariola, tirehtööri jo neljännessä polvessa. "En itse menisi noihin pyöriviin laitteisiin mistään hinnasta, pääni ei kestä", hän sanoo.
Suomen Tivolin ja Sariolan perheen historia on ainutlaatuinen ja osa kansallista kulttuurihistoriaa. Sariolat ovat olleet tivolinsa kanssa äärimmäisen sitkeä suku; tivoli on ajettu alas monta kertaa, mutta aina se on noussut jaloilleen. "Nyt näyttää hyvältä jälleen, ja Ouluun on aina mukava tulla. Toivomme, että saisimme jatkossakin olla täällä kauniissa Kuusisaaressa. Samaa tunnelmaa ei ole vaikkapa Raksilassa", hän toivoo.
Edellisen kerran, kun tivoli juhli syntymäpäiviään eli kymmenen vuotta sitten, se teki kaikkien aikojen suurimman laitehankinnan: maailman suurimman maailmanpyörän, joka on rakennettu perävaunujen päälle. Hankinta on osoittautunut yleisön ykkössuosikiksi. "Tänä vuonna emme ole satsanneet laitteisiin vaan keskitymme ihmisiin. Juhlavuoden kunniaksi on luvassa pieniä etuisuuksia", sanoo Sariola.
Suomen Tivolin historia juontaa vuoteen 1888, jolloin merimies Johan Grönroos totesi nähneensä tarpeeksi vieraita maita ja outoja satamia. Hän ei löytänyt maista mieleistään puuhaa perinteisten ammattien joukosta ja niinpä hän päätti ryhtyä tivolinjohtajaksi. Hän anoi ja sai luvan ampumateltalle, silhuettikuvien esittämiselle, onnenpeleille sekä taito- ja voimailunäytöksille.
Ensimmäinen tivoli pystytettiin Keravalle. Grönroos hankki sinne ratapihan takana olevaan telttaan kinemografin eli käsin pyöritettävän elokuvaprojektorin edeltäjän. Myös Suomen ensimmäiset karusellit nähtiin Keravalla. Vuonna 1905 Johan Grönroos pidätettiin venäläisvastaisesta toiminnasta ja hänen poikansa Jaffu otti ohjat käsiinsä. Jaffu Grönroos suomensi nimensä vuonna 1918 Sariolaksi.
Vuosisadan taitteesta aina 1920-luvun loppupuolelle elokuvat muodostivat tärkeän osan tivolitoiminnoista. Elokuvatarjonta muotoutui tuolloin kymmenistä lyhytfilmeistä, jotka toivat suuren maailman ihmeet tavallisen kansan ulottuville. Pikkuhiljaa elokuvien lisäksi kuvaa astuivat muut viihdykkeet kuten karusellit ja maailmanpyörät. Ja viihdyttäminen kiihtyi ja sai jännittäviä muotoja, kuten surmanajajia ja villieläimiä.
Vuonna 1921 Jaffu Sariola osti venäläiseltä emigrantilta Keravalta Sariolanmäen kiinteistön, josta tuli noin 35 vuoden ajaksi suomalaisen tivoli- ja sirkushuvin keskipiste. Vetonauloiksi kiilasivat kissapedot ja muuta eläimet, kunnes niiden pitäminen kiellettiin maassamme lainsäädännöllä.
Raskaiden sotavuosien jälkeen 1950-luvulla uusi huvivero teki Sirkus Sariolan toiminnan mahdottomaksi ja jäljelle jäi vain Suomen Tivoli. Jaffu Sariolan pojat Toivo, Unto ja Matti pyörittivät toimintoja tahoillaan, ja monien vaiheiden jälkeen Unto Sariolan kuoltua vuonna 1970 hänen vaimonsa Ailakki, läheisemmin tunnettu ´Mami´ alkoi johtaa Suomen Tivolia.
Huviveron poistuminen antoi uutta voimaa 1980-90-luvuille ja tivoli kasvoi määrätietoisesti, kunnes eteen astuivat uudet lamavuodet ja Suomen Tivolin yhtiömuoto vaihtui kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi. Oli Jyrki Sariolan vuoro astua toimitusjohtajaksi kesällä 1994. Lamasta selvittiin ottamalla riskejä ja uskaltamalla investoida uusiin laitehankintoihin. Suomen Tivoli valittiin Tuusulan Yrittäjät Ry:n vuoden yritykseksi 150 jäsenyrityksen joukosta.
2000-luvulle tultaessa suuret huolet ovat väistyneet ja Suomen Tivoli on säilyttänyt kävijämääräänsä, joka on noin 500 000 kävijää vuodessa.
