Viih­de­maail­man rok­ki­ra­vit

Viihdemaailma Ilona loi kaikin puolin mahtavat puitteet ilmakitaransoiton MM-finaalin mustien hevosten karsinnoille. Paikka toimi edukseen myös yleisölle, joka pääsi konkreettisesti kosketukseen 26 karsijan ja muiden toimijoiden kanssa.

Ilmakitaransoiton MM-kisojen Mustien hevosten karsinta oli täynnä vauhtia ja väriä.
Ilmakitaransoiton MM-kisojen Mustien hevosten karsinta oli täynnä vauhtia ja väriä.
Kuva: Juuso Haarala

Kirjoittaja on Kalevan yleisöarvioija, joka raportoi yleisön näkökulmasta Oulun juhlaviikkojen festivaalitapahtumista.

Ilmakitaransoiton MM-kisat Mustien hevosten karsinta 22.8.2019

Viihdemaailma Ilona loi kaikin puolin mahtavat puitteet ilmakitaransoiton MM-finaalin mustien hevosten karsinnoille. Paikka toimi edukseen myös yleisölle, joka pääsi konkreettisesti kosketukseen 26 karsijan ja muiden toimijoiden kanssa.

Veikkaan rohkeasti, ettei viihdekeskus ole laskenut seiniensä sisään yhtä kansainvälistä ja värikästä asiakaskuntaa (esiintyjistä puhumattakaan) sen olemassaolon aikana kuin tänä iltana. Astellessani sisään saattoi maistaa jo palan illan tulevasta annista. Ikään kuin kansainväliset markkinat olisivat siirtyneet Ilonan seinien sisäpuolelle kertomaan omaa tarinaansa, omalla kielellään.

Täsmällisesti kello 22 aikoihin varsinainen show alkaa. Yleisön joukko on mitä kirjavin. Vierestäni kävelee välillä ananas, milloin kissanainen, soturi, italiaano, milloin neito yksisarvisella ratsastaen. Eräs esiintyjä on kääriytynyt valkoiseen turkkiin, toinen vilahtaa ohitseni kahleita ympärilleen kasaten. Myönnän vilkaisseeni kerran itseäni peilistä ja tajunneeni, miten väritön olenkaan tässä joukkiossa. Jokainen esiintyjä on todella panostanut ulkoiseen olemukseensa ja jokainen minuutin lavalla soittanut jäi hyvällä tavalla mieleeni.

Illan tuomaristo koostui lahjakkaista eri taiteenalan osaajista, mainitakseni mm. Kari Tykkyläisen sekä Eeva-Maria Kauniskankaan. Vahvalla tuomariston kokoonpanolla jo saattoi ennakoida, ettei illasta jäisi vauhtia ja väriä uupumaan.

Voimamieheksi sonnustautunut juontaja Jani Kortti nappaa yleisön välittömästi talutusnuoraansa sanoilla ”power” ja ”make some NOISE”. Olen oikeasti hämmentynyt. Illan aloitus jo varsin mahtipontisella sävyllä mukailee maailmanluokan starojen elkeitä. Tästä illasta välittyy globaalin ilmiön kehrä, johon kietoutuu rokkia, sanomaa rauhasta ja rakkaudesta, persoonia, ehkä hieman sitä alkoholiakin (joka juontajan mukaan saa ilmakitarankin kuulostamaan entistä ehommalta). Erityisen tästä karsinnasta tekee myös se, että kilpailuhenki onkin täysin päinvastainen kuin esimerkiksi urheilukilpailuissa. Tänään jokainen löi käsiään ilmaan ja kaikki kannustivat toisiaan.

Esiintyjät sulautuvat esitysten lomassa yleisön joukkoon ja vaihtavat kuulumisia katsojien kanssa. Mikä tekisikään illasta enää intiimimpää?

On hankala vangita tekstiin sitä tunnelmaa ja karismaa, mikä mustien hevosten ohjastajalla oli. Juontajan mahtipontinen karisma upposi yleisöön miltei hurmokseen saakka ja ohjasi illan loppuun saakka yltyvällä ravilla. Jos karsinnoista voidaan käyttää leikillisesti saunamääritelmää, olivat löylyt alusta loppuun saakka varsin kuumat ja kosteat. Tuskin ilman tällaista juontajaa olisi koko tapahtuma saanut aikaan tätä elämää.

Voi mikä aarre tämmöinen ohjastaja olisikaan varsin vaisujen nimeltä mainitsemattomien radioasemien juontajaparien sijaan maamme suurilla festareilla. Kuin taikasauvan heilautuksesta tunnelma nousee jyrkkään nousuun heti alkuunsa. Voin vain ylistää tuota tilannetajua, kannustamista ja ammattimaista eläytymistä juontajan suhteen. Jos suomalaisten sanotaan olevan huonoja ottamaan kehuja vastaan, tänään juontaja käsikirjoitti sen toisin.

Olen matkani varrella ihastellut suurten soittajien soittopelejä, todistanut mitä legendaarisempia riffejä ja nyt; tämä riittää. Ihmeenlailla tämä on pelottavan täydellinen kombinaatio rauhasta ja sekasorrosta, josta minä kriittisenä rokkarina yksinkertaisesti nautin. Tukat, tarakat ja ilmakitarat heiluvat lavalla sekä yleisössä. Rokkiromantiikkaa lisäsivät myös yhdellä esiintyjällä olleet thrash-liivit. Tiivis tunnelma johdattaa mielen pienille klubikeikoille. Havahdun kuitenkin pian siihen, että tämä todellakin on kuin ihan törkeän hyvin järjestetty minimalistinen festivaali. Melkoisia urheilusuorituksia nämä karsintaesitykset olivat. Omasta näkökulmasta katsottuna noita aerobisia suorituksia on jumpattu eräänkin kerran ennen esitystä.

Minuutti esiintymisaikaa on mahdottoman vähän suhteessa tuomareiden arviointiaikaan. Yleisöä ajatellen, pitempi performanssi voisi olla varsin raskas näin monen osallistujan toimesta.

Poistuessani viihdemaailman seinien sisältä adrenaliini virtasi edelleen suonissani. Seuraavan päivän finaalissa tultaisiin näkemään tätäkin iltaa sykähdyttävämpää menoa. Tänään osallistuin elämäni ensimmäisen kerran Ilmakitaransoiton maailmanmestaruuskisojen tunnelmiin. Kun tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996, minä pyöritin tukkaa särökitaroiden tahdissa jossain muualla ja paransin ainakin omaa maailmaani. Tänään, vuosia myöhemmin, nautin ilmakitaroista tämän teeman hengessä.

Mitä todennäköisemmin taksijonoissa soitetaan tänään ilmakitaraa ja on taas yksi parempi päivä takana. Kaupungin valojen huutaessa unelmat huomisen finaalista jäivät osalle haaveeksi. Eri puolilta maailmaa finaaliin ratsastaneille kymmenelle onnekkaalle maailma on tänään totta.