Kansan temppeli -lahkon jäsenet tekivät joukkoitsemurhan itse rakentamassaan viidakkokylässä Jonestownissa, Guyanan viidakossa vuonna 1978.
Kansan temppeli -lahkon karismaattinen johtaja Jim Jones ajoi vuonna 1978 yli 900 henkeä joukkoitsemurhaan kultin rakentamassa viidakkokylässä Jonestownissa, Guyanan viidakossa.
Muutamat onnistuivat pakenemaan.
Seksiä ei saanut harrastaa – paitsi johtajan kanssa
Neliosainen dokumentti selvittää kattavasti lahkon koko tarinan aina karmaisevaan loppuun asti.
Kansantemppeli alkoi kauniista ideasta. Kirkko vetosi sekä mustiin että valkoisiin, se oli täynnä elämää eikä ketään syrjitty.
Jim Jonesin henkilöhistoria käydään läpi lapsuudesta asti. Hän oli lumoava esiintyjä, joka nautti draamasta ja kosketti kuulijan syviä tunteita – mutta samalla äärimmäisen huomionkipeä ja vallanhaluinen.
– Täydellinen valta rappeuttaa täydellisesti, toteaa Jonesin adoptiopoika Jim Jones Jr dokumentissa.
Jonesin pimeä puoli vahvistui vahvistumistaan. Hän vaati jäseniltä täydellistä sitoutumista, seksuaalienergiakin piti käyttää vain kirkon hyväksi. Johtaja itse kyllä harrasti seksiä lukuisten jäsenten kanssa.
Persoonallisuuden muutokseen oli syynsä myös huumeidenkäytöllä, joka oli loppua kohden yhä holtittomampaa. Hän lietsoi pelkoja ja näki salaliittoja ympärillä.
Herätys kello 5 kuutena päivänä viikossa
Kirkon sisälle perustettiin kurinpitolautakunta. Tuli rangaistuksia, mielivaltaisia hakkaamisia ja lähteville tappouhkauksia.
Samaan aikaan Jim Jones kuitenkin suhaili vaikutusvaltaisissa piireissä. Häntä arvostettiin, ja kohdeltiin kuin julkkista. Kulissi alkoi murentua, kun lahkosta lähteneet kertoivat mediassa sen todellisista oloista.
Maa alkoi polttaa alla, joten Jones siirsi väkensä Guyanaan, minne oli rakennuttanut Jonestownin, luvatun maan.
Omavarainen kylä koettiinkin vähän aikaa idylliksi. Vaikka ruoka ei riittänyt kaikille ja herätys oli töihin kello 05 kuutena päivänä viikossa, oloista ei valitettu.
– Koimme olevamme Che Gueveran jälkeläisiä ja rakentamassa parempaa maailmaa, yksi haastateltava sanoo.
Johtaja sammalsi sekavia kaiuttimista, joita oli ympäri aluetta
Idylli alkoi nopeasti muuttua. Sireenit soivat keskellä yötä ja joka puolella oli kaiuttimia, joista johtaja sammalsi sekavia. Alueella alkoi olla aseistettuja vartijoita.
Dokumentti etenee kuin paras jännityselokuva kohti hirvittävää loppua. Kylmät väreet menevät kehossa ja yksityiskohdat lyövät ällikällä.
Tässä dokumentissa ei kuitenkaan mässäillä mauttomasti, vaan ote on asiallisen kunnioittava. Se on vähintä, mitä voi tehdä niiden 300 lapsen hyväksi, jotka pakotettiin juomaan myrkkyjuomaa.
Osa adoptiolapsista selvisi sattuman kautta
Lohtua katsojalle tuovat eloonjääneiden haastattelut. Kaikesta karmeudesta nousee kuitenkin inhimillisyyden voitto. Nämä ihmiset ovat viisaita, kovia kokeneita ihmisiä, jotka ovat kuitenkin jotenkin päässeet eteenpäin.
Pönkittääkseen imagoaan Jim Jones adoptoi monia lapsia. Heistä muutama selviytyi Jonestownista sattuman vuoksi, sillä he olivat juuri käymässä toisella paikkakunnalla. Heidän avomieliset haastattelunsa ovat dokumentin hienointa antia.
Lopun hetkistä tallella kuvamateriaalia
Juuri ennen tragediaa lahkon luokse saapui kongressin tutkintaryhmä ja median edustajia. Kaikki eivät aluksi ymmärrä, miten tulenarka tilanne on ja kuinka suuressa vaarassa kaikki ovat.
Vierailusta on tallella paljon kuvamateriaalia. Yhdeltä toimittajalta puuttuu täysin tilannetaju. Räväkkää haastattelua kärkkyessään hän paljastaa johtajalle asioita ja kiihdyttää tämän mielentilaan, joka enteilee tulevaa.
On käsittämätön psykologinen ilmiö, että seurakunnan jäsenet uskoivat johtajaansa niin lujasti, että riistivät omansa ja varsinkin lastensa hengen.
Sitä kannattaa miettiä. Tästä tragediasta on pelkkää opittavaa.
Jonestownin tragedia, Yle Teema & Fem tiistai 30.7. klo 21.00
Juttua muokattu kello 10.16: Korjattu ingressin vuosiluku oikeaksi.