70 g manteleita
Valkosipulin versot ovat sopivan miedon makuisia ja tuovat vihreyttä ja makua salaattiin tai vaikkapa voileivälle. Kasvatus on helppoa - ei tarvitse muuta kuin tökätä valkosipulin kynsiä kosteaan multaan ja odottaa, että vihreää alkaa näkyä.
Kannattaa kuitenkin valita kynnet, jotka ovat terveennäköisiä eivätkä ole esimerkiksi vioittuneet.
Sopivasta kosteudesta on muistettava huolehtia, ja muutaman viikon päästä ikkunalautaviljelijä pääsee jo valkosipulin makuun ja voi alkaa viritellä vyötärön ohella myös viherpeukaloa kesäkuntoon.
Kasvua voi halutessaan nopeuttaa pitämällä valkosipulin kynsiä ennen istutusta haaleassa vedessä niin kauan, että sipuleissa alkaa jo näkyä valkoista juurenmuodostusta. Kynnet pidetään hyvin niukassa vedessä oikeassa istutusasennossa siten, etteivät ne pääse välillä kuivumaan.
Astian pohjalle voi laittaa vaikka talouspaperia. Vettä tarvitaan vain pohjan peitoksi, ei sen enempää.
Valkosipulilla on pitkä historia. Kreikkalainen historioitsija Herodotos väitti, että egyptiläiset pyramidien rakentajat uhkasivat lakolla elleivät saaneet päivittäistä valkosipuliannostaan.
Roomalaiset taas söivät runsaasti valkosipulia, koska sitä pidettiin potenssin kohottajana. Samaan ominaisuuteen viittaa ikivanha intialainen perinne, jonka mukaan vain miesten sallittiin syödä valkosipulia.
Elias Lönnrotin Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri vuodelta 1839 neuvoo kynsilaukkaa "matojen häätämiseen" ja "eltan eli wilustajan hoitamiseksi" - "pitkittyneen hökä-yskän eli köhän hoitoon on hywä aine maito kynsilaukan kanssa keitetty". Elttavoide tehtiin "terwasta ja laakeröljystä, puoli jumprua (jungfru on vanha mitta) kumpaistaki, ja 5 kynsilaukkaa, kaikki hyvästi seotettuna".
Tällä voiteella piti sitten illoin aamuin "talwisaikana walkian edessä woidella watsaa ja sen alapuolta 9 wuorokautta perätysten".
Lähempänä omaa aikaamme Yhdysvaltojen presidentin puoliso Eleanor Roosevelt söi lääkärin määräyksestä kolme suklaalla kuorrutettua valkosipulikapselia joka aamu vahvistaakseen muistiaan.
Valkosipuli on innoittanut monia viljelijöitä ja herkkusuita kirjantekoon. Ulla Lehtosen kirjoista esimerkiksi Ullan maustekasvimaa ja Syö itsesi terveeksi valaisevat valkosipulin historiaa, viljelyä ja terveysvaikutuksia.
Markku Rautosen Valkosipulin maailma vierailee kaikissa maanosissa valkosipulin tuoksua seuraamassa. Rautonen raportoi kirjassaan maailman pohjoisimmasta valkosipulifestivaalista, Oulun valkosipuliyöstä, jonka on näinä aikoina korvannut Roviantti-tapahtuma.
Kirjan kirjoittamisen aikoihin 1990-luvun alkupuolella Oulun valkosipuliharrastuksen kärkimies oli Pentti Arvela, joka sittemmin on perehtynyt ainakin viinimaailmaan ja slow food -liikkeeseen.
Blogin mukaan hänen uusin aluevaltauksensa on oluet ja kilju. Arvelan blogiin voi tutustua osoitteessa http://www.tuorla.blogspot.com/.
Käyttökelpoisia valkosipulireseptejä kotikokille on tarjolla Makujen maailma -sarjan Yrtit-osassa. Uudehkoja hyviä valkosipulireseptejä sisältäviä keittokirjoja ovat hotelli Tammerin keittiömestarin Petri Kerkkäsen Alussa oli sipuli ja Saku Tuomisen ja kumppaneiden pastakirja Aglio & olio.
Kasvissyöjä löytää ohjeet Mirka Muukkosen ja Anna Särkisillan Vegaanin keittokirjasta. Mutta edelleen lyömätön valkosipulikeittokirja on Kaisa Ahomaa-Krogellin Valloittava valkosipuli 1980-luvulta. Tekijän itsensä kehittelemä kukkakaalisalaatti on kerrassaan mainio ja raikas kesäruoka.
Kaisa Ahomaa-Krogell oli Valkosipulin Ystävien aktiivijäsen sen alkuaikoina. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää valkosipulin nauttimista ja lisätä sen käyttöä niin paljon, että jokainen Suomen kansalainen voisi nauttia valkosipulia haluamanaan aikana kanssaihmisten kielteisiä reaktioita pelkäämättä.
Valkosipulia rakastavien herkkusuiden oma yhdistys järjestää elokuussa Keravalla valkosipulifestivaalit jo 25. kerran.
Viime vuonna Vuoden Kunniakynsilaukkaajaksi valittiin - Paula Koivuniemen ohella - Saariselän tunturihotellin ja Clarion Hotel Santa Clausin keittiöpäällikkö Petri Selander. Tunturihotellin Kaltio-ravintolassa järjestettäneen oma valkosipuliviikko kevätsesongin aikana.
Ruusunpunainen valkosipulikastike
3 valkosipulin kynttä
1 leipäviipaleen sisus
500 g:sta tummia viinirypäleitä puris-
tettu mehu (n. 4 dl)
suolaa
Keitä rypälemehua matalalla lämmöllä puoli tuntia ja siivilöi se. Kuori mantelit ja hienonna ne valkosipulin kynsien kanssa.
Liota leipä osassa rypälemehua ja sekoita tasaiseksi soseeksi, lisää manteli-valkosipuliseos. Vatkaa kastiketta ja lisää samalla rypälemehua, kunnes se on halutun paksuista. Mausta suolalla.
Lähde: Herkullista historiaa - Kulttuurisia makupaloja Italian keittiöistä kautta aikain. Sopii esim. karitsan kanssa.
Kukkakaalisalaatti
1 purkki crème fraicheä
1/2 purkkia kermaviiliä
pienehkö kukkakaali
4-5 valkosipulin kynttä
Aromat-suolaa
tuoretta tai kuivattua persiljaa tai tilliä
Pese ja pilko tuore kukkakaali lähes silpuksi. Sekoita muut aineet kukkakaalin kanssa ja anna maustua kylmässä ennen tarjoilua.
Lähde: Kaisa Ahomaa-Krogell, Valloittava valkosipuli -kirja.